VYR:n perinteinen viljelijäseminaari järjestettiin Hämeenlinnassa 14.2.2019. Mukana oli reilut 320 eturivin viljelijää ja alan ammattilaista. Tapetilla oli muun muassa maatalouden kannattavuus ja pellon muuttaminen hiilinieluksi.
Seminaaria pystyi seuraamaan myös etänä ja mukana oli parhaimmillaan 80 etäosallistujaa. Puheenvuorot ovat nyt katsottavissa YouTubesta.
Alla lyhyet tiivistelmät päivän esityksistä sekä linkit, joista esitykset voi katsoa videolta kokonaisuudessaan.
Sertifioitu siemen – hyvä itää
Erikoistutkija Jaana Laurila Ruokavirastosta kertoi sertifioidun siemenen laatuvaatimuksista ja tarkastustoiminnasta. Sertifioitua siementä kannattaa suosia siksi, että se on lajikepuhdasta, hukkakauratonta ja hyvin itävää eikä se sisällä haitallisia rikkasiemeniä tai kasvitauteja. Hän kannusti tutustumaan VYR:n siemenlaskuriin sekä tutustumaan Ruokaviraston ylläpitämään avoimen tiedon sivuihin, jossa voi seurata vuosittain myös siementen laatua.
Laurila esitteli ensimmäisen kerran uuden VYR ja Ruokaviraston yhdessä toteuttaman Sertifioidulla siemenellä onnistut videon.
Lajikekehitys keinona ilmastonmuutoksen sopeutumisessa
Boreal Kasvinjalostuksen jalostusjohtaja Merja Veteläinen kertoi ilmastonmuutoksen tuomista haasteista. Ääri-ilmiöt kuten kuivuus, rankkasateet ja ukkoset lisääntyvät. Tähän koitetaan vastata kehittämällä kasveja mm. kuivuuden- ja märkyydenkestäviksi, edistämällä korren ja varrenlujuutta sekä kehittämällä lajikkeita hillitsemään tähkäitävyyttä. Tärkeäksi jalostusominaisuudeksi nousi juuristo ja sen merkitys ääri olojen kestämisessä.
Kasvinsuojeluaineiden tehoainevalikoima kapenee – mikä kehityskulku odotettavissa?
Kasvinsuojeluteollisuus ry:n asiamies Mari Raininko kertoi huolestuttavasta muutoksesta kasvinsuojelussa käytetyistä sallittujen tehoaineiden määrästä. Määrä vähenee hurjaa vauhtia. Suomessa tehoaineita on hyväksytty 159 kpl ja EU:ssa reilusti yli 400 kpl. Uusia tuotteita kehitetään, mutta hyväksymisprosessi on hyvin pitkä ja kallis, sekä EU politiikka epävarmaa pidemmällä aikavälillä. Tämä vähentää kemikaaliteollisuuden intoa kehitystyöhön. Vaihtoehtona Raininko esitti uusien tehoaineiden lisäksi kasvinjalostusta, viljelykiertoa ja mekaanista kasvintuhoojien torjuntaa.
Miten viljapellosta saadaan hiilinielu?
Viljelijä ja Suomen ympäristökeskuksessa toimiva tutkija Tuomas Mattila esitteli lyhyen oppimäärän siitä, kuinka pelto muutetaan hiilinieluksi. Tämä saavutetaan mm. jatkuvalla kasvupeitteellä, maan kasvukuntoaparantamalla, pelto-metsäviljelyllä ja laitumien paremmalla hyödyntämisellä. Hän esitteli Sentinel Palyground työkalun, jonka avulla voi tutkia pellon yhteyttämistehokkuutta eri ajankohtina. Mattila korosti maaperän eliöiden sekä rakenteen merkitystä hiilensidonnassa.
Millä edellytyksillä maataloutemme kannattavuus saadaan nousuun?
Selvityshenkilö Reijo Karhinen kävi läpi selvitystyönsä pääehdotuksia ja huomioimiaan epäkohtia ruokaketjussa. Hän korosti yhteistyön merkitystä sekä keskusteluyhteyden tärkeyttä eri sektorien välillä. Tuottajien tulisi Karhisen esityksen mukaan ottaa ensisijainen ohjaus- ja johtamisvastuu itselleen.
Karhisen esityksen jälkeen VYR ry:n puheenjohtajisto piti lyhyen kommenttipuheenvuoron selvitystyöstä.
Ilkka Pekkala kommentoi kaupan näkökulmasta
Pekka Heikkilä kommentoi elintarviketeollisuuden näkökulmasta
Viljatori.fi: uudenlainen tapa tehdä viljakauppaa
Marko Saapunki FPI partnersilta kertoi viljatorin ideasta ja käytäntömalleista. Hän kuvaili viljatorin visiota viljakaupan uudenlaiseksi helpottajaksi, joka kehittää, tehostaa ja uudistaa viljakauppaa Suomessa ja valituilla muilla markkina-alueilla sekä tuottaa alan toimijoille uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia. Palvelun käyttö edellyttää rekisteröitymistä, mutta liittymismaksua ei ole.