Toimeenpanosuunnitelma Suomen proteiiniomavaraisuuden nostamiseksi
Proteiinisektorilla on tapahtunut viime vuosina paljon. Erityisesti kasviproteiinituotteiden elintarvikekulutus on ollut kasvussa, hyönteistuotteita on tullut markkinoille ja rehupuolella yhä useammat toimijat ovat alkaneet korvata soijaa kotimaisilla raaka-aineilla. Yleisesti ottaen ruoantuotantoketjun paineet vähentää ympäristökuormitusta ovat nousseet ajankohtaiseksi, ja toimenpiteitä on aloitettava toteuttaa ripeästi myös Suomessa.
Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR ry järjesti vuonna 2018 työpajoja, joissa tarkasteltiin Suomen näkökulmia ja tarvittavia toimenpiteitä proteiiniomavaraisuuden nostamiseksi kestävällä tavalla. Työpajat keskittyivät kuuteen teemaan: 1) viljakasveihin, 2) palkokasveihin, 3) öljykasveihin, 4) nurmeen, 5) vesitalouteen (keskittyen kalatalouteen) sekä 6) hyönteistuotantoon ja solumaatalouteen. Toimeenpanosuunnitelma Suomen proteiiniomavaraisuuden nostamiseksi -raportissa esitetään koostetusti näiden työpajojen johtopäätökset ja peilataan niitä 2015 tiekartan toimenpide-ehdotuksiin. Uuden tiedon ja osaamisen valossa raportti esittää myös uusia toimenpide-ehdotuksia toimijaverkostolle (päättäjille, maataloussektorille, teollisuudelle) Suomen proteiiniomavaraisuuden lisäämiseksi.
Puitavien kasvien osalta yhteisiä toimenpidekokonaisuuksia olivat viljelyvarmuuden ja satoisuuden kehittäminen ja proteiinipitoisuuden kasvattaminen jalostuksen ja viljelytekniikoiden keinoin, sekä koko ketjun yhteistyön edistäminen. Erityisesti alkutuottajien kouluttaminen ja sopimusviljelyn edistäminen nousivat selkeiksi tulevaisuuden toimenpiteiksi. Elintarvikekäytössä ingredienttiteollisuuden kasvattaminen Suomessa olisi tärkeää, ja tutkimuksen osalta painotettiin erityisesti rehukäytön osalta ravitsemuksellisen laadun ymmärtämistä.
Yleisesti ottaen, kun keskustelussa esiin nousseita asioita verrattiin aiemmin julkaistussa tiekartassa (2015) listattuihin, monet samat toimenpide ehdotukset nousivat yhä esiin syksyllä 2018. Toisaalta alalla on myös tapahtunut paljon viimeisten muutaman vuoden aikana sekä liiketoiminnassa että tutkimuksessa. Lähtökohtaisesti Suomella on erinomaisen mahdollisuudet nostaa proteiiniomavaraisuutta ja samalla siirtyä kohti kestävän kehityksen mukaista, hiilineutraalia ruokaketjua. Tämä vaatii kuitenkin toimijaverkoston aktiivista, tiivistä ja toimialat ylittävää yhteistyötä sekä kokonaisvaltaista ja pitkänäköistä tarkastelua Suomen proteiiniomavaraisuuden nostamiseksi.
Selvitys: Kotoisten palkokasvien käyttö elintarviketeollisuudessa sekä ruokapalveluissa
Kotimaisen kasvivalkuaisen tarpeeseen ei ole pystytty vastaamaan. Jotta raaka-ainetta saataisiin lisää ja elintarviketeollisuus pystyisi lisäämään kapasiteettiaan, pitää turvata raaka-aineen saatavuus. Viljelijöiden innostaminen uusien kasvien viljelyyn ja onnistuneet tulokset ovat tärkeitä tekijöitä, joilla voidaan lisätä viljelypinta-aloja ja tuotantomääriä. Jotta alkutuottaja pysyisi vastaamaan teollisuuden tarpeisiin, täytyy laatuvaatimukset olla kaikkien saatavilla. VYR toteutti tästä johtuen kartoituksen vuoden 2021 alussa herneen ja härkäpavun käytöstä elintarviketeollisuudessa ja ruokapalveluissa.