Viime kesän hankala viljan toksiinitilanne lisää väistämättä punahomeen riskiä tänä vuonna. Punahomesienellä on hyvä kyky selvitä maassa kasvintähteissä talven yli ja riittävän kosteuden ja lämmön turvin se voi kehittyä ongelmaksi myös tulevana kasvukautena. Mikäli viljasadossa oli korkeita toksiinipitoisuksia, kyseistä erää ei tule käyttää kylvösiemeneksi eikä samalle lohkolle kannata kylvää tänä keväänä viljaa, vaan mieluummin jotain muuta kasvia, jos vain mahdollista. Näin vähennetään punahomeen leviämisen riskiä siemenestä tai maasta, ja saadaan parempi kasvuun lähtö uusille kylvöksille.
Hyvälaatuisen kylvösiemenen käyttö tärkeää
Punahomeen tärkeimmät leviämisreitit ovat kylvösiemen ja edellisen vuoden kasvintähteet. Näin ollen oman siemenen kunnostus, lajittelu ja peittaus, tai tarkastetun ja peitatun ostosiemenen käyttö vähentävät punahomeen leviämisen riskiä. Kevyet ja pienet jyvät ovat usein pahiten taudinaiheuttajien ja homeiden tartuttamia, joten ne on syytä lajitella pois. Peittaus varmistaa siemenen terveyden ja turvaa oraiden alkuunlähdön.
Itse toksiini kylvösiemenessä ei aiheuta ongelmaa uudelle sadolle, vaan toksiini on osoitus, että kylvösiemenessä on myös punahomesientä, joka varsinaisen tartunnan aiheuttaa. Riskiä, että toksiini kylvösiemenestä vesiliukoisena yhdisteenä kulkeutuisi uuteen kehittyvään jyvään ei tunneta vielä hyvin, mutta se on todennäköisesti häviävän pieni.
Ruokaviraston blogitekstistä Punahomeongelman torjunta alkaa laadukkaasta kylvösiemenestä, voi tutustua tarkemmin laadukkaan kylvösiemenen merkitykseen punahomeen torjunnassa.
Viljelykierto, jossa ei viljaa eikä erityisesti samaa viljalajia viljellä peräkkäisinä vuosina samalla lohkolla, katkaisee punahomeen leviämisen tehokkaasti. Samalla myös muiden kasvintähteissä säilyvien taudinaiheuttajien, kuten lehtilaikkutautien, riski pienenee. Jos viljaa kylvetään viljan perään samalle lohkolle, pääsee olki- ja juuritähteissä säilyvä punahomesieni leviämään kasvaviin oraisiin jo varhain kasvukauden alussa sääolosuhteiden ollessa suotuisia. Kuiva alkukasvukausi edistää punahomeen tartuntaa maasta oraisiin. Jos viljelykiertoa ei pystytä noudattamaan, olkimassan muokkaus maahan tai kyntö vähentävät punahomeen tartuntariskiä.
Valitsemalla eri kasvuajan lajikkeita voidaan hajauttaa punahomeen riskiä. Aikaiset lajikkeet ja aikaiset kylvöt päästään yleensä korjaamaan hyvissä olosuhteissa, jolloin varmistetaan sadon hyvä laatu ja pienennetään poikkeuksellisista sääolosuhteista johtuvaa toksiiniriskiä. Toisaalta ottamalla viljelyyn sekä aikaisia että myöhäisempiä lajikkeita, joilla kukinta rytmittyy eri aikaan kasvukaudesta, voidaan hajauttaa riskiä sille, että tartunnalle otolliset sääolosuhteet osuvat samaan kriittiseen hetkeen koko viljelyalalle.
Punahome on haasteellinen
Hyvät viljelymenetelmät, joihin kuuluvat kunnostettu ja peitattu siemen sekä viljelykierto pienentävät hometoksiinien riskiä uudessa sadossa. Punahome on kuitenkin haasteellinen torjuttava. Kasvukauden sää pyyhkii usein hyvien viljelykäytäntöjen yli, ja kohonneita toksiinipitoisuuksia saattaa esiintyä sadossa, vaikka viljelyssä olisi noudatettu kaikkia hometoksiinien hallintakeinoja parhaalla mahdollisella tavalla.
Tärkeintä punahomeiden hallinnassa on hometoksiiniriskin pienentäminen pellolla edellä mainittujen hyvälaatuisen kylvösiemenen ja viljelykierron avulla. Mikäli riskitekijät kasvukaudella kasvavat suuriksi, on toksiinien hallintakeinoina vielä viljan kukintavaiheessa torjuntaruiskutus ja sadonkorjuuvaiheessa sadon huolellinen kuivaus ja lajittelu.
VYR toteuttaa myös ensi kesänä viljan DON-toksiiniseurantaa ja tiedottaa tilanteesta kasvukauden edetessä sekä korjuukauden lähestyessä. Punahomeen aiheuttaman hometoksiiniriskin hallintakeinot on koottu VYR:n sivuilla olevaan esitteeseen: Viljelytekniset toimenpiteet hometoksiiniriskin pienentämiseksi. Esitteen riskitaulukosta voi tarkistaa, mitkä tekijät lisäävät hometoksiiniriskiä viljan viljelyssä.
Viljan vastaanoton näytteenotto ja laadunmääritys videossa, esitellään viljan vastaanoton ja vastaanoton viljalaboratorion toimintaa.
Lisätietoja: Sari Peltonen, VYR laatutyöryhmän puheenjohtaja, ProAgria Keskusten Liitto, p. 0503414406, sari.peltonen@proagria.fi; Elina Sieviläinen, Ruokavirasto, p. 0295326126, elina.sievilainen@ruokavirasto.fi.