Sateinen ja kostea heinäkuu on lisännyt viljan punahometta ja näkyviä oireita on tavattu kaikilla viljoilla. On hyvä huomioida, että viljan puinnissa ja kuivauksessa on vielä keinoja käytettävissä punahomeen toksiiniriskin pienentämiseksi. Huolellisella kuivauksella, tehokkaalla esipuhdistuksella ja lajittelulla sadon laatua voidaan parantaa merkittävästi. Hometoksiinien pikamittaus kannattaa teettää, jotta saadaan selville viljaerien turvallisuus ja suositus jatkokäyttöön.
Pienet ja vihreät jyvät pois sadosta
Viljan puinnissa seulat kannattaa pitää auki, jotta vihreät ja pienet jyvät saadaan pois. Puinteja kannattaa rytmittää niin, että kuormat saadaan ilman viivytyksiä kuivuriin. Puintikosteana kuormassa odottavissa viljoissa hometoksiinit voivat lisääntyä merkittävästi. On tärkeää, että viljaerä kierrätetään kuivurissa huolellisesti alle 14 %:n kosteuteen niin, että kevyet jyvät, roskat, homepöly ja muut epäpuhtaudet lähtevät tehokkaasti pois.
Sadon laatua voidaan merkittävästi parantaa myös lajittelulla ennen kaupan tai teollisuuden vastaanottoon viemistä tai käyttöä kotieläinten ruokinnassa. Korkeat toksiinipitoisuudet ovat yleensä kevyissä, punahomeen surkastuttamissa jyvissä. Mikäli vilja on laossa, kannattaa huonot kohdat puida erikseen, säilyttää erät erillään ja tehdä sadon toksiinien pikamittaus. Hyviä ja huonoja eriä ei kannata sekoittaa keskenään.
Viljan jyvien murskesäilöntä hapolla katkaisee hometoksiinien muodostumisen samaan tapaan kuin kuivaus. Jos satoon on jo ehtinyt muodostua punahomeen toksiineita, ne eivät häviä tai tuhoudu murskesäilönnässä eli riski on samantapainen kuin kuivassa viljassa. Siksi hometoksiinien pikamittaus on niillekin suositeltavaa ennen säilöntää. Murskesäilöntää varten sato voidaan kuitenkin korjata aiemmin pellolta, mikä pienentää hometoksiinin riskien syntyä huonoissa korjuuolosuhteissa.
Punahome ei välttämättä näy jyvissä ulospäin. Selviä tartunnan merkkejä ovat tummuneet jyvät ja lohenpunainen homekasvusto jyvien ulkopinnoilla. Näytteenotto viljaerästä on tehtävä huolellisesti. Koska punahomeet voivat esiintyä pesäkkeinä puidussa sadossa, on viljaerästä otettava riittävä määrä osanäytteitä ja sekoitettava ne huolellisesti näytteen edustavuuden varmistamiseksi. Viljassa, erityisesti ohrassa esiintyvä aniliininpunainen väri ei ole punahometta, vaan kasvin omaa, lajiketyypillistä antosyaani -väriainetta.
Uudet raja-arvot viljan vastaanotossa
Punahomeen tuottamien toksiinien raja-arvot kiristyivät 1.7.2024. DON-toksiinin raja-arvo tiukentui elintarvikekäyttöön menevän vehnän, ohran ja rukiin osalta 1 000 mikrogrammaan kilolta (aiemmin 1 250 µg/kg). Kauran raja-arvo säilyi samana, 1 750 mikrogrammaa kilolta.
Uutena seurattavana raja-arvona viljan vastaanotossa elintarvikekäyttöön on tullut T-2 ja HT-2 toksiinien summapitoisuus. T-2 ja HT-2 toksiinien esiintymistä on seurattu Suomessa jo pitkään osana VYR:n toteuttamaa turvallisuustietoseurantaa. Sen perusteella tiedetään, että ajoittain löydetään kohonneita pitoisuuksia, mutta selvästi DON-toksiinia harvemmin. Kohonneita pitoisuuksia löytyy etenkin kaurasta, mutta jonkin verran myös ohrasta. Kevätvehnästä sen sijaan tätä toksiinia ei ole tavattu.
Viljan vastaanotossa on valmistauduttu uusin raja-arvoihin, ja T-2 ja HT-2 analysointi tehdään samaan tapaan kuten DON-toksiinin mittaus, mutta omana erillisenä analyysinä. Tämä voi lisätä etenkin satokauden alussa odotusaikaa kuormien vastaanotossa ja on hyvä tiedostaa sadonkorjuukauden kiireitä ajatellen.
Viljan hometoksiinianalyysejä tekevät muun muassa Ruokavirasto, Luonnonvarakeskus, Eurofins, Suomen Viljava Oy, NSL Koetoiminta sekä teollisuuden ja kaupan viljan vastaanotto.
Viljan edustavan näyteenoton ohje
Lisätietoja: Sari Peltonen, VYR laatutyöryhmän puheenjohtaja, ProAgria Keskusten Liitto, p. 0503414406, sari.peltonen@proagria.fi; Elina Sieviläinen, Ruokavirasto, p. 0295326126, elina.sievilainen@ruokavirasto.fi.