Rehevät viljakasvustot ja kostea, sateinen sää suosii nyt viljan punahomeen leviämistä muiden tautien ohella. Punahomeen tartunnalle otollisin aika on viljan kukintavaiheessa, joka tulee heti viljan tähkälle tai röyhylle tulon jälkeen. Viime kesän paha punahometilanne tietää lisääntynyttä tautiriskiä myös tälle vuodelle. Punahomeen riski on iso varsinkin, jos kylvösiemen on peittaamatonta ja viljaa viljellään samoilla lohkoilla kuin viime vuonna. Riski on suurin kauralla ja niillä peltolohkoilla ja tiloilla, joilla on viime vuonna tai aiempina vuosina ollut ongelmia kohonneista toksiinipitoisuuksista. Punahometta voidaan torjua kemiallisesti viljan kukintavaiheessa, ja se voi parhaimmillaan alentaa sadon toksiinipitoisuuksia selvästi alle raja-arvojen.

Punahomeen tartunta tapahtuu viljan kukintavaiheessa, joka ajoittuu ohralla heti tähkän tullessa ulos tupesta, vehnällä ja kauralla hieman tähkän tai röyhyn esilletulon jälkeen. Tartuntariski kasvaa merkittävästi, kun kasvustot ovat reheviä ja kukinnan aikaan on kosteaa ja sateista, ja tällainen säätyyppi jatkuu pari viikkoa kukinnan alun jälkeen. Riskiä punahomeen tartunnalle lisää myös se, jos lohkolla on viljelty samaa viljaa useina peräkkäisinä vuosina, kylvösiemen on ollut peittaamatonta ja kunnostamatonta, tai edellisvuoden kasvintähteitä on pellon pinnalla runsaasti.

Punahomeen tuottamien toksiinien raja-arvot kiristyvät viime vuonna 2024. DON-toksiinin raja-arvo tiukkeni elintarvikekäyttöön menevän vehnän, ohran ja rukiin osalta 1 000 mikrogrammaan kilolta (aiemmin 1 250 µg/kg). Kauran raja-arvo säilyi samana, 1 750 mikrogrammaa kilolta. Uutena seurattavana raja-arvona viljan vastaanottoon elintarvikekäyttöön tulivat T-2 ja HT-2 toksiinien summapitoisuus. T-2 ja HT-2 toksiinien esiintymistä on seurattu Suomessa jo pitkään osana VYR:n toteuttamaa turvallisuustietoseurantaa. Sen perusteella tiedetään, että ajoittain löydetään kohonneita pitoisuuksia, mutta selvästi DON-toksiinia harvemmin. Tämän kesän olosuhteet eivät ole suosineet T-2 ja HT-2 -toksiinien punahomelajia, sillä ne vaativat etenkin lämpöä.

Torjunta kukinta-aikaan

Punahomeen torjunta tehdään normaalia tautitorjunta-ajankohtaa myöhemmin eli kukintavaiheessa. Torjunta tulee tehdä heti kun ensimmäiset merkit kukinnasta eli kellertävät heteet näkyvät. Oikean torjunta-ajankohdan havaitseminen kauralla on muita viljoja haasteellisempi, koska kauran kukinta ei ole näkyvää. Kauran kukinnan voi todeta muutama päivä röyhylle tulon jälkeen, röyhyn ollessa täydessä koossaan. Kukinta alkaa röyhyn yläosista ja etenee röyhyn alaosaan. Kukinta kestää kauralla jopa 10–15 vrk, mutta torjunta tulee ajoittaa kukinnan alkuvaiheeseen. 

Punahomeen torjunta ei anna täyttä suojaa, mutta voi parhaimmillaan alentaa toksiinipitoisuuksia selvästi alle raja-arvojen. Torjunta vaikuttaa vain DON-toksiiniin, mutta ehkäisee samalla myös muiden tautien etenemistä kasvustoissa, mikä voi näkyä merkittävinä sadonlisinä. Torjunta antaa suojaa samalla erityisesti lehtilaikkutaudeille sekä ruosteille, jotka ilmaantuvat kasvustoihin yleensä myöhemmin kasvukaudella. Torjuntaan käytettävissä olevat valmisteet ja niiden hyväksytyt viimeiset käyttöajankohdat on hyvä tarkistaa Tukesin kasvinsuojeluainerekisteristä www.kemidigi.fi. On hyvä muistaa, että strobiluriinit eivät tehoa punahomeeseen, ja voivat muutenkin tällä kasvukaudella ja myöhään käytettyinä turhaan viivästyttää kasvustojen valmistumista viherryttämisvaikutuksensa takia.

Punahomeen riski ei aina välttämättä toteudu, vaikka olosuhteet ovat suosiolliset. Tänä kasvukautena olosuhteet ovat suosineet myös monia muita taudinaiheuttajasieniä, jolloin punahome saattaa jäädä alakynteen, koska se on heikko kilpailija.

VYR seuraa edellisvuosien tapaan viljojen punahometilannetta kasvukauden edetessä ja sadonkorjuun aikana, ja tiedottaa mahdollisista ilmaantuvista toksiiniriskeistä.

Punahomeen aiheuttaman hometoksiiniriskin hallintakeinot on koottu VYR:n sivuilla olevaan esitteeseen: Viljelytekniset toimenpiteet hometoksiiniriskin pienentämiseksi. Esitteen riskitaulukosta voi tarkistaa, mitkä tekijät lisäävät hometoksiiniriskiä viljan viljelyssä.

Viljan vastaanoton näytteenotto ja laadunmääritys videossa, esitellään viljan vastaanoton ja vastaanoton viljalaboratorion toimintaa.

Lisätietoja: Sari Peltonen, VYR laatutyöryhmän puheenjohtaja, ProAgria Keskusten Liitto, p. 0503414406, sari.peltonen@proagria.fi