Vuonna 2021 annetussa asetuksessa torajyvän pahkojen enimmäismäärä elintarvikekäyttöön tarkoitetussa rukiissa on 0,5 g/kg, mutta asetuksen tullessa voimaan 1.7.2024 torajyväpahkojen enimmäismäärä pienentyy 0,2 grammaan kilossa. Vastaavasti torajyvän tuottaman toksiinin, ergotalkaloidin sallittu enimmäismäärä rukiista valmistetuissa myllytuotteissa tiukkenee 500 µg:sta 250 µg:aan kilossa. Uuden asetuksen soveltaminen alkaa tunnistamiseen tarvittavien pika-analyysimentelmän puutteen takia torajyvillä 1.7.2025 ja alkaloideilla 1.7.2028.

Torajyvän esiintymiseen vaikuttavat tekijät; erikoistutkija Marja Jalli, LUKE

Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa tutkimuksessa (Stresseed-hanke) selvitettiin tekijöitä, joilla on vaikutusta torajyvän esiintyvyyteen. Vuosina 2016 – 2019 analysoitiin Fazer Myllyn rukiin ennakkonäytteistä yhteensä 1542 näytettä. Aineistosta oli käytössä seuraavat tiedot: paikkakunta, lajike, viljelyvuosi ja torajyvien määrä paino-%:na. Osasta näytteistä oli tiedossa myös viljelyteknisiä tietoja, kuten toteutetut kasvinsuojelutoimenpiteet. Data analysoitiin ja etsittiin tekijöitä, jotka kyseissä aineistossa lisäsivät korkean torajyväesiintymisen riskiä.

Nykyisten raja-arvojen mukaan kaksi kolmasosaa kyseisistä näytteistä oli puhtaita ja kolmasosassa esiintyi torajyviä. Kahdessa prosentissa näytteistä raja-arvot ylittyivät eli torajyviä oli enemmän kuin sallittu määrä. Uusien raja-arvojen mukaan samasta aineistosta kahdeksan prosenttia eli vajaa kymmenesosa ei täyttänyt kriteerejä.

Hybridilajikkeen viljely ja rukiin tähkimistä edeltävä tai sen jälkeinen viileä sää lisäsivät vakavampaa torajyväriskiä. Viljan vastaanottonäytteistä tehtyjen analyysien perusteella riski korkeisiin torajyväpitoisuuksiin on hybridilajikkeilla lähes nelinkertainen populaatiolajikkeisiin verrattuna. Uusilla PollenPlus-lajikkeilla riski kuitenkin laskee merkittävästi. Kasvukauden sääoloilla on myös suuri vaikutus torajyvien esiintymiseen: matalat lämpötilat tähkälle tulon molemmin puolin lisäsivät riskiä 2–10 kertaiseksi. Myös talvituhot lisäävät riskiä. Myös toukokuun viileys lisää riskiä ja torajyviä esiintyi enemmän niinä vuosina, joina talvituhoja oli paljon. Näyttäisi siltä, että Suomen olosuhteissa optimilämpötilat torajyvätartunnalle ovat alhaisempia kuin kirjallisuuden perusteella. Muista tekijöistä syksyn tuhohyönteistorjunta yhdistyi matalaan torajyväriskiin. Todennäköisesti tuhohyönteistorjunta on indikaattori, joka kertoo ylipäätään tilan hyvistä viljelykäytänteistä.

Etelä-Pohjanmaalla värilajiteltujen viljanäytteiden ergotalkaloidipitoisuudet olivat Luken analyysien mukaan alhaiset. Mikäli sadon alkuperäinen torajyväpitoisuus on korkea, voi sato lajittelusta huolimatta sisältää ergotalkaloideja yli sallitun raja-arvon. Voimakkaan torajyvätartunnan alueet kannattaakin puida ja säilyttää erikseen.

Torajyvän esiintymistä hillitseviä tekijöitä:

• Lajikevalinta
• Tasainen, tiheä kasvusto & kukinta (talvehtimisen varmistaminen)
• Riittävä, tasapainoinen lannoitus ml. hivenravinteet
• Viljelykierto
• Maan muokkaus
• Piennarheinien niitto ennen kukintaa erityisesti alueilla, joilla torajyvää esiintyy runsaasti
• Rikkakasvien huolellinen torjunta, erityisesti heinämäiset rikkakasvit
• Sertifioitu kylvösiemen
• Altistuneiden alueiden erikseen puinti / puimatta jättäminen (esim. ajourat)
• Sadon mekaaninen puhdistus, värilajittelu

Viljelijä voi vaikuttaa torajyväriskiin viljelytoimenpiteillä ja lajikevalinnalla; Pro Ruis ry

• Älä tallaa peltoja

Torajyvää esiintyy etenkin kylmän ja sateisen sään aikana. Erityisen alttiita sille ovat kasvuston tallatut osat, jotka jäävät kehityksessä jälkeen. Jos kasvusto tallaantuu esimerkiksi kasvinsuojelun yhteydessä, muodostuu helposti torajyviä. Lohkoilla pitää olla selkeät ruiskutusurat kasvinsuojelua ja lisälannoitusta varten. Riittävän leveillä ajo- eli ruiskutusurien jättämisellä kylvön yhteydessä on merkitystä torajyväriskin pienentämiseksi. Tallatut ajourien reunarukiit kukkivat muuta kasvustoa myöhemmin ja torajyvän tartunta-aika pitenee.

• Kasvinjalostus

Rukiin hybridilajikkeilla on todettu olevan populaatiolajikkeita suurempi riski korkeille torajyväpitoisuuksille. Hybridirukiin torajyväkestävyyttä on onnistuttu parantamaan kasvinjalostuksella tehostamalla uusien lajikkeiden pölytystä. Esimerkiksi PollenPlus -hybridiruislajikkeiden ominaisuus lisää siitepölytuotantoa ja vähentää torajyvän syntymisen riskiä.

• Sääolot

Myös sääolot vaikuttavat torajyväpitoisuuteen. Viileässä säässä kukinta kestää pidempään, jolloin torajyvän tartunta-aikakin pitenee ja riski kasvaa. Viileä sää (noin 12 astetta) kukintaa edeltävän ja jälkeisen kolmen viikon aikana lisää korkeiden torajyväpitoisuuksien riskiä moninkertaiseksi muutamaa astetta lämpimämpään säähän verrattuna.

• Kasvinsuojelulla tasainen ruiskasvusto

Epätasaisessa kasvustossa rukiin kukinta pitenee. Tästä syystä tulee pyrkiä saamaan hybridirukiin kasvustosta tasainen ja tiheä. Kasvinsuojelutoimenpiteistä syksyllä tehtävällä kahukärpästorjunnalla on merkittävä vaikutus torajyvien esiintymisrunsauteen. Kahukärpästorjunta voi tosin olla merkki myös siitä, että tilalla kiinnitetään muutenkin hyvään viljelytekniikkaan huomiota.