Pellervon taloustutkimus PTT:n syksyn 2024 ennuste maa- ja elintarviketalouden näkymistä on julkaistu.
Markkinaympäristö
Yksityisen kulutuksen epävarmuus hidastaa ruoka-alan kasvua. Inflaation hidastuminen, palkkojen nousu ja markkinakorkojen lasku kohentavat kotitalouksien ostovoimaa ennustekaudella, kun reaalitulot nousevat. Yksityisen kulutuksen kasvu on ensi vuonna kuitenkin melko maltillista. Työmarkkinatilanteen epävarmuus, huoli oman talouden kehityksestä ja maailmanpoliittinen epävarmuus voivat heijastua myös elintarvikkeiden ostopäätöksiin.
2024-2029 kaudelle valittu komissio painottaa edelleen kilpailukykyistä, vähähiilistä ja kiertotalouteen perustuvaa Euroopan kehitystä. Komissio on aloittanut EU:n maatalouden tulevaisuudesta strategisen vuoropuhelun, jossa kootaan yhteen maatalouden ja elintarvikealan keskeiset sidosryhmät. Vuoropuhelun tehtävänä on laatia yhteinen visio maatalous- ja elintarvikejärjestelmän tulevaisuudesta. Käytännön vaikutukset maatalouteen ja elintarvikesektoriin ovat vielä epävarmoja.
Tuotantopanokset
Maatalouden tuotantopanosten hinnat ovat tasaantuneet viime vuosien hintapiikeistä. Viime vuosien suurimmat epävarmuudet tuotantopanosmarkkinoiden kehityksestä ovat laantuneet, joskin hintataso on jäänyt aikaisempaa korkeammaksi. Lähi-idän konfliktin eskaloituminen voi nostaa energian hintoja nopeasti.
Lannoitteiden hinnat laskevat tänä vuonna noin 6 prosenttia. Kotimaassa lannoitteiden hinnat ovat pysyneet samalla tasolla vuoden 2023 kesästä saakka, eikä tulevan vuoden aikana ole näkyvissä huomattavia muutoksia. Lannoitteiden myynti on jatkunut vahvana uudella lannoitekaudella, ja kaupankäynti on vuoden 2024 aikana ollut samassa tahdissa viime vuoden kanssa
Rehujen hinnat ovat laskeneet vuoden 2022 kesästä saakka. Vuonna 2024 rehujen hinnat laskevat keskimäärin 10 prosenttia vuoden takaiseen nähden. Vuonna 2024 ja 2025 keskiverto viljasato pitää rehujen hinnat tasaisena.
Viljamarkkinat
Maailman kokonaisviljasato kasvaa hieman tällä satokaudella. Merkittävin kasvu nähdään soijantuotannossa erityisesti Argentiinan ja Brasilian kasvaneen tuotannon vuoksi. Vehnäsato kasvaa maltillisesti, ja kokonaismaissisadon ennakoidaan hieman laskevan. Viljojen kokonaiskulutus kasvaa pääasiassa Kiinan lisääntyneen rehun kulutuksen myötä. Viime syksyn sekä nykyisen kasvukauden sääolojen vuoksi Euroopan vehnäsato on jäämässä heikoimmaksi sitten satokauden 2018/2019. Tästä laskusta merkittävä osa selittyy Ranskan ja Saksan heikoilla sadoilla.
EU:n tuontirajoitukset Mustaltamereltä yhdessä heikkojen satonäkymien kanssa ovat tukeneet EU:n viljojen hintojen kehitystä. Vientikilpailun väheneminen Mustallamerellä Venäjän heikon sadon vuoksi nostaa vientihintoja. Lisäksi Mustanmeren alueen viljan tarjontaa laskee Ukrainan vain kohtalainen sato sekä viljapinta-alan siirtyminen öljykasveille tulevalla kaudella.
Kotimaan kokonaisviljasato on kohtuullinen. Kotimaan viljan hintakehitys tasaantuu satovuoden edetessä. Viljojen kotimaan hinnat olivat jyrkässä laskusuunnassa sadonkorjuun ajan. Markkinoille tuli viljaa poikkeuksellisen paljon ennen puinteja, kun viljelijät myivät varastossa ollutta viljaa. Tämä yhdessä kohtuullisen hyvän sadon kanssa laski merkittävästi hintoja sadonkorjuun aikana. Viljojen hinnat laskevat tänä vuonna, ensi vuonna hintatasossa ei ole ennakoitavissa suuria muutoksia, hintakehitys on lievästi positiivinen.
Sari Forsman-Hugg, Pekka Kinnunen, Päivi Kujala ja Mauri Yli-Liipola: PTT-ennusteet 2/2024: Maa- ja elintarviketalous – syksy 2024. Markkinoiden riskit varjostavat ruokasektorin kasvunäkymiä