Viime kesän punahometilanne viljassa oli paha muutaman rauhallisen vuoden jälkeen, ja se tarkoittaa lisääntynyttä tautiriskiä myös tälle vuodelle. Punahomeen riski on iso varsinkin jos kylvösiemen on peittaamaton ja viljaa viljellään samoilla lohkoilla kuin viime vuonna. Lisäksi kuiva alkukasvukausi on altistanut punahomeille. Riski on suurin kauralla ja niillä peltolohkoilla ja tiloilla, joilla on viime vuonna tai aiempina vuosina ollut ongelmia kohonneista toksiinipitoisuuksista. Punahomeen torjuntaa voidaan tehdä vielä viljan kukintavaiheessa, ja se voi parhaimmillaan alentaa sadon toksiinipitoisuuksia selvästi alle raja-arvojen.
Punahomeen tartunta tapahtuu viljan kukintavaiheessa, joka ajoittuu ohralla heti tähkän tullessa ulos tupesta, vehnällä ja kauralla hieman tähkän tai röyhyn esilletulon jälkeen. Tartuntariski kasvaa merkittävästi, mikäli kasvustot ovat reheviä ja kukinnan aikaan on kosteaa, lämmintä ja sateista, ja tällainen säätyyppi jatkuu pari viikkoa kukinnan alun jälkeen. Myös kuiva alkukesä on tekijä, joka lisää punahomeen riskiä. Riskiä punahomeen tartunnalle lisää myös se, jos lohkolla on viljelty samaa viljaa useina peräkkäisinä vuosina, kylvösiemen on ollut peittaamatonta ja kunnostamatonta, tai edellisvuoden kasvintähteitä on pellon pinnalla runsaasti.
Punahomeen tuottamien toksiinien raja-arvot kiristyvät 1.7.2024 alkaen eli tulevan syksyn viljan vastaanotossa. DON-toksiinin raja-arvo tiukkenee elintarvikekäyttöön menevän vehnän, ohran ja rukiin osalta 1 000 mikrogrammaan kilolta (aiemmin 1 250 µg/kg). Kauran raja-arvo säilyy samana, 1 750 mikrogrammaa kilolta. Uutena seurattavana raja-arvona viljan vastaanottoon elintarvikekäyttöön tulee T-2 ja HT-2 toksiinien summapitoisuus. T-2 ja HT-2 toksiinien esiintymistä on seurattu Suomessa jo pitkään osana VYR:n toteuttamaa turvallisuustietoseurantaa. Sen perusteella tiedetään, että ajoittain löydetään kohonneita pitoisuuksia, mutta selvästi DON-toksiinia harvemmin. Kohonneita pitoisuuksia löytyy etenkin kaurasta, mutta jonkin verran myös ohrasta. Kevätvehnästä sen sijaan tätä toksiinia ei ole tavattu.
Torju kukinta-aikaa
Punahomeen torjunta tulee tehdä heti kun ensimmäiset merkit kukinnasta eli kellertävät heteet näkyvät. Oikean torjunta-ajankohdan havaitseminen kauralla on muita viljoja haasteellisempi, koska kauran kukinta ei ole näkyvää. Kauran kukinnan voi todeta muutama päivä röyhylle tulon jälkeen, röyhyn ollessa täydessä koossaan. Kukinta alkaa röyhyn yläosista ja etenee röyhyn alaosaan. Kukinta kestää kauralla jopa 10-15 vrk, mutta torjunta tulee ajoittaa kukinnan alkuvaiheeseen.
Punahomeen torjunta ei anna täyttä suojaa, mutta voi parhaimmillaan alentaa toksiinipitoisuuksia selvästi alle raja-arvojen. Torjunta vaikuttaa vain DON-toksiiniin, mutta ehkäisee samalla myös muiden tautien etenemistä kasvustoissa, mikä voi näkyä merkittävinä sadonlisinä. Torjunta antaa suojaa samalla erityisesti lehtilaikkutaudeille sekä ruosteille, jotka ilmaantuvat kasvustoihin yleensä myöhemmin kasvukaudella. Torjuntaan käytettävissä olevat valmisteet ja niiden hyväksytyt viimeiset käyttöajankohdat on hyvä tarkistaa Tukesin kasvinsuojeluainereksiteristä www.kemidigi.fi.
Uudet raja-arvot voivat aiheuttaa viivästyksiä viljan vastaanotossa
Viljan vastaanotossa on valmistauduttu uusin raja-arvoihin, ja T-2 ja HT-2 analysointi tehdään samaan tapaan kuten DON-toksiinin mittaus, mutta omana erillisenä analyysinä. Tämä voi lisätä etenkin satokauden alussa odotusaikaa kuormien vastaanotossa ja on hyvä tiedostaa sadonkorjuukauden kiireitä ajatellen. Satokauden kuluessa osataan paremmin arvioida analyysimäärät riskinarviointiin perustuen. Esinäytteiden rooli on edelleen myös tärkeä ja sen huolelliseen ottoon ja edustavuuteen on kiinnitettävä huomiota.
VYR seuraa edellisvuosien tapaan viljojen punahometilannetta kasvukauden edetessä ja sadonkorjuun aikana, ja tiedottaa mahdollisista ilmaantuvista toksiiniriskeistä.
Punahomeen aiheuttaman hometoksiiniriskin hallintakeinot on koottu VYR:n sivuilla olevaan esitteeseen: www.vyr.fi. Esitteen riskitaulukosta voi tarkistaa, mitkä tekijät lisäävät hometoksiiniriskiä viljan viljelyssä.
Viljan edustavan näytteenoton ohje:
Lisätietoja: Sari Peltonen, VYR laatutyöryhmän puheenjohtaja, ProAgria Keskusten Liitto, p. 0503414406, sari.peltonen@proagria.fi; Elina Sieviläinen, Ruokavirasto, p. 0295326126, elina.sievilainen@ruokavirasto.fi.