Suurin osa Pohjois-Euroopasta sai uudenvuoden tienoilla kylmän rintaman päälleen. Suomessa oli paksu lumikerros suojaamassa syysviljoja, mutta kaikkialla ei oltu yhtä onnekkaita. Tanskassa kovat pakkaset ja niitä edeltäneet vesisateet saivat aikaan jääkerroksen peltoihin, mikä on mitä todennäköisimmin aiheuttanut suuria vahinkoja syysviljoille. Myös kaikki Baltian maat ovat kärsineet kovista pakkasista ilman riittävän paksua suojaavaa lumikerrosta. Virossa, Latviassa ja Liettuassa arvioidaan pakkasten vahingoittaneen ainakin osittain syysviljoja, mutta keväämmällä nähdään todellinen tilanne.

Jatkunut sadanta Keski- ja Itä-Euroopassa saattaa aiheuttaa ongelmia. Pellot ovat hyvin vettyneet ja lumien sulaminen on jättänyt veden seisomaan pelloille. Ongelmia on mm. Alankomaissa, Saksassa, Itävallassa ja puolassa.

Välimeren alueella on yhä kuivaa. Kuivuus vaikeutti syyskylvöjä sekä syyskylvöisten kasvien alkukehitystä. Biomassan kertymiseen kasvustoissa on vaikuttanut negatiivisesti poikkeuksellisen korkeat lämpötilat ja saatavilla olevan veden vähyys mm. Kyproksella, Kreikassa, Romaniassa ja Turkissa.

Lähde: JRC MARS Bulletin – Crop monitoring in Europe – January 2024 Vol. 32 No 1