Useamman rauhallisen vuoden jälkeen viljassa on tänä vuonna analysoitu paikoin korkeita DON-toksiinin pitoisuuksia. Kasvukauden sääolot ja erityisesti sadonkorjuun aikaiset runsaat sateet ovat pääasiallisin syy kohonneille arvoille. On tärkeää ottaa viljasta esinäyte ja toimittaa se laatuanalyyseihin, vaikka vielä ei olisi aikeita myynteihin. Tämä parantaa viljan käyttösuunnitelmia ja vältytään ikäviltä yllätyksiltä viljan vastaanotossa tai kuormien palautuksilta. Myös oman viljan ja tilojen välisen rehukäytön osalta on tärkeä varmistaa viljan turvallisuus ruokinnassa.
Punahomeet (Fusarium-sienet) ovat maassa kasvintähteissä eläviä yleisiä taudinaiheuttajia, jotka suosiollisten sääolojen myötä aiheuttavat viljoilla tyvitautia ja punahometta tähkiin. Taudinaiheuttaja leviää myös kylvösiemenen mukana. Punahomeet tuottavat sekä ihmisten että eläinten terveydelle haitallisia homemyrkkyjä eli toksiineita, kuten deoksinivalenolia (DON), T-2 ja HT-2 toksiineita sekä tsearalenonia.
Enimmäisrajat tulevat EU-säädöksistä
Elintarvikekäyttöön tarkoitetulle viljalle ovat olleet voimassa suurimmat sallitut toksiinien enimmäismäärät EU-säädösten mukaan jo vuodesta 2006 alkaen. Raja-arvot koskevat kaikkea teollisuuteen myytävää elintarvikeviljaa. Teollisuus varmistaa näihin raja-arvoihin nojaten osaltaan tuotteiden turvallisuuden analysoimalla kaikki tuotantoprosesseihin käytettävät viljaerät. DON-toksiinin (deoksinivalenoli) raja-arvona on 1 750 µg/kg prosessoimattomalle kauralle ja 1 250 µg/kg muille prosessoimattomille viljoille. Rehuviljan osalta DON-enimmäismääränä on tällä hetkellä voimassa oleva komission suositus 8 000 µg/kg.
Elintarvikkeisiin ja rehuihin käytettävän viljan laatu varmistetaan
Teollisuus varmistaa osaltaan tuotteiden turvallisuuden analysoimalla kaikki tuotantoprosesseihin käytettävät viljaerät. Kuluttajat voivat siten käyttää edelleen turvallisin mielin kotimaisia viljatuotteita.
Hylättyjä, korkeita toksiinipitoisuuksia sisältäviä viljaeriä ei kannata käyttää rehuksi eikä niitä suositella käytettävän myöskään kylvösiemeneksi, koska se siirtää hometoksiiniongelman seuraavalle kasvukaudelle. Hylättyjä eriä ei kannata yrittää tarjota useampaan paikkaan, sillä jos toksiiniarvot ovat selvästi koholla, tilanne ei korjaannu uusintanäytteellä. Hylätyt, rehuksi kelpaamattomat viljaerät täytyy osoittaa mahdollisuuksien mukaan energiakäyttöön.
Kotieläintilojen on syytä varmistaa ruokintaan käytettävän viljan turvallisuus analyysein, erityisesti yksimahaisten, kuten sikojen, sekä lypsylehmien ruokinnassa. Korkeat toksiinipitoisuudet aiheuttavat eläimillä hedelmällisyyshäiriöitä, ruokahaluttomuutta ja tuotosten laskuja. Lihanaudat ovat tuotantoeläimistä kestävimpiä toksiineille. Hometoksiinianalyysejä tekevät muun muassa Eurofins, Suomen Viljava Oy, NSL LAB, Luonnonvarakeskus, Ruokavirasto, sekä teollisuuden ja kaupan viljan vastaanotto.
Huolellinen näytteenotto
Näytteenotto viljaerästä analyysejä varten on tehtävä huolellisesti. Viljaerästä on otettava riittävä määrä osanäytteitä ja sekoitettava ne huolellisesti esinäytteen edustavuuden varmistamiseksi. On myös hyvä huomioida, että sadon laatua voidaan parantaa lajittelulla. Korkeat toksiinipitoisuudet ovat yleensä kevyissä, punahomeen surkastuttamissa jyvissä.
Punahomeen hallinta
Korjaamatta jäänyt, heikkolaatuinen vilja on parasta murskata peltoon kelien kuivahdettua tai ensimmäisten pakkasten jälkeen. Jotta ei aiheuteta ongelmia seuraavalle kasvukaudelle, kyntö on paras tapa satotähteiden käsittelylle. Ensi keväänä tällaiselle lohkolle ei kannata kylvää samaa viljaa, vaan ottaa tehokas viljelykierto käyttöön.
Punahomeiden hallinnassa tärkeintä on hometoksiiniriskin pienentäminen jo pellolla. Siinä hyviä hallintakeinoja ovat viljelykierto ja siemenen peittaus. Mikäli riskitekijät kasvukaudella kasvavat suuriksi, jää viljelijän käyttöön vielä sadonkorjuuvaiheessa hallintakeinoja, kuten sadon huolellinen kuivaus ja lajittelu.
Viljan edustavan näytteen otto-ohje
Lisää tietoa vuoden 2023 viljasadon laadusta voi lukea Ruokaviraston viljasadon laatu- ja turvallisuusseurannasta