Vilja-alan yhteistyöryhmän teettämän ja Kantar TNS Agrin toteuttaman kylvöaikomuskyselyn 2023 tulokset kertovat viime vuoden kyselyn tapaan kevätviljojen suosion laskusta ja kesantojen, sekä syysviljojen suosion noususta vuoteen 2022 verrattuna.
Suurimmat muutokset vuoteen 2022 verrattuna ilmenevät kesanto- ja ympäristönurmien merkittävästä kasvusta ja öljykasvien suosion roimasta laskusta. Kysely on toteutettu tammi-helmikuun aikana, joten muutoksia etenkin pienempialaisten viljelykasvien osalta on odotettavissa. Markkinatilanteessa mahdollisesti tapahtuvan kehityksen ennustetaan kohdistuvan erityisesti kevätviljoihin, joiden osalta kyselyssä alkuvuonna ilmoitettu ala voi muuttua kasvukauden lähestyessä.
Ohra-alan ennustetaan laskevan koko maan osalta -4 % viime vuodesta. Alueelliset erot ovat suuria, ennusteen mukaan ohra-alan lasku on pienintä Pohjanmaalla (-1 %) ja suurinta Pohjois-Suomessa (-11 %). Itä-Suomi on alueena ainoa, jossa ohra-alan ennustetaan pysyvän ennallaan (0 %). Viljellyn peltoalan osalta ohran viljely vähenee ennusteen mukaan 17,4 tuhannella hehtaarilla. Mallasohran viljelyyn ennustetaan jyrkempää -9 % laskua.
Kuuden vuoden (2017-2022) keskiarvolla ennusteen ero tilastoon on -2 %.
Kaura-alan ennustetaan pienenevän koko maan osalta -2 % vuoteen 2022 verrattuna. Alueellisesti laskusuunnassa ovat Itä-Suomi (-14 %), Etelä-Suomi (-3 %) ja suurimman alan omaava Länsi-Suomi (-2 %). Pohjanmaalle ei ennusteta muutoksia (0 %), Pohjois-Suomi on aineistossa poikkeus, sillä kauran viljely kasvaa kyselyn mukaan jopa 11 %, ylittäen Itä-Suomen kaura-alassa. Koko maan osalta kaura-ala laskee 6 tuhannella hehtaarilla. Elintarvikekauran osalta lasku on -3 %.
Kauran osalta vuosien 2017-2022 keskiarvolla ennusteen ero tilastoon on 1 %.
Kevätvehnän kylvöihin kohdistuu ennusteen mukaan viidenneksen ylittävä -21 % lasku koko maan osalta. Itä-Suomi on alueena ainoa, jossa kevätvehnän kylvöalan odotetaan kasvavan viime vuoteen verrattuna (18 %). Länsi-Suomen ennustetaan vähentävän kevätvehnän viljelyalaa yli neljänneksellä (-26 %). Pinta-alassa mitattuna kevätvehnän viljely supistuu Suomessa 40 tuhannella hehtaarilla.
Ennusteen ero tilastoon on vuosien 2017-2022 keskiarvolla -7 %.
Rukiin viljelyyn odotetaan suurta kasvua, ennusteen mukaan ruisala kasvaa jopa 55 %. Pinta-alassa mitattuna rukiin viljely laajenee vuoden 2022 alasta 11 tuhannella hehtaarilla (20,1 -> 31,1 tuhatta hehtaaria).
Rukiin osalta ennusteen ero tilastoon on vuosien 2017-2022 keskiarvolla 16 %.
Kuminalle ennustetaan -12 % laskua, viljelyalan laskiessa 2 tuhannella hehtaarilla.
Ennusteen ero tilastoon on kuminalla vuosien 2017-2022 keskiarvolla 14 %.
Öljykasvien viljelyalan lasku kohdistuu kevätrypsiin -35 % laskulla, kevätrapsi puolestaan kasvattaa suosiotaan viljelyalan kasvaessa 9 %. Syysöljykasveille ennustetaan suurta kasvua, viljelyalan ennustetaan kolminkertaistuvan 6 tuhanteen hehtaariin.
Kevätrypsin osalta ennusteen ero tilastoon on vuosien 2017-2022 keskiarvolla -5 % ja kevätrapsin osalta 17 %.
Palkokasveissa kehitys on ennusteen mukaan nousujohteista, hernealan ennustetaan kasvavan 5 %, sekä härkäpavun 7 %.
Herneen ja härkäpavun osalta ennusteen ero tilastoon on vuosien 2017-2022 keskiarvolla herneellä -15 % ja härkäpavulla 18 %.
Tutkimukseen vastasi 1019 tilaa. Vastaajanäyte on tulosten analysointivaiheessa painotettu kuvaamaan Suomen maatilarakennetta tukialueen, tilojen peltoalan sekä tuotantosuunnan mukaan. Painotusmatriisina on käytetty vuoden 2023 tukihaun tietoja (IACS-tietokanta, Ruokavirasto 8/2022). Päätaustamuuttujat tutkimuksessa olivat päätuotantosuunta, kokonaispeltoala, ikä, sekä suuralue. Tutkimuksen virhemarginaali on koko näytteen osalta noin +/- 3,1 prosenttiyksikköä.