VYR vuosittain järjestämä seminaari pidetään 11.2. Salossa. Päivän teemana on kestävä viljan viljely. Kuusi alan yritystä tulee käymään tietoiskuna läpi, mitä heidän kestävyysohjelmansa ja sitoumuksensa tarkoittavat ja miten niissä mukana oleminen vaikuttavat maatilan toimintaan.

Mukana myös tuttuun tapaan yrityksiä esittelemässä tuotteitaan auditorion edustalla olevassa aulatilassa.

Ohjelma ja ilmoittautuminen

Kestävästi tuotettua mallasohraa Suomesta

Suuret kansainväliset mallasohran ja maltaan ostajat haluavat varmistua siitä, että heidän ostamansa raaka-aine on kestävästi ja vastuullisesti tuotettua. Suomessa jo kotimaan sekä EU-lainsäädäntö asettavat kasvinviljelylle korkeat vaatimukset. SAI Platformin FSA-vastuullisuustyökalun avulla voidaan konkreettisesti todentaa ja dokumentoida tuotannon kestävyyttä tarkistuslistan avulla. Listan kysymykset pohjautuvat normaaliin, hyvään viljelykäytäntöön.

Kestävyyden ja vastuullisuuden merkitys korostuu nykymarkkinoilla jatkuvasti. Suomessa viljantuotannon kestävyys on hyvällä tasolla jo hyvien viljelykäytänteiden ja lainsäädännön ansiosta. FSA-työkalun avulla voidaan konkreettisesti osoittaa myös kansainvälisille asiakkaille, että mallasohra tai muu viljaraaka-aine on vastuullisesti tuotettua. Näin luomme lisäarvoa Suomessa viljellylle viljalle. FSA-verifiointi toteutetaan vuoden 2024 sadosta. Asiasta lisätietoa:

FSA-verifiointi

Ensimmäisen OatFrontiers-projektivuoden aikana on etsitty avaimia kauran sopeutumiskykyyn 373 kauralinjasta yhteensä kymmenessä koepaikassa. Lisäksi on testattu 30 tarjolla olevaa lajiketta kahdeksassa erilaisessa koepaikassa ja esitelty niitä paikallisille viljelijöille. Vuonna 20205 tulossa on mm. pellonpiennarpäiviä ja työpajoja. Lisää aiheesta: OatFronties-uutiskirje

Suomelle lupa alentaa sertifioidun siemenen itävyysvaatimusta

Kylvösiemensadon määrässä ja laadussa esiintyi kasvukaudella 2024 alueellista vaihtelua johtuen vaihtelevista kasvuolosuhteista. Komissio myönsi 8. tammikuuta Suomelle luvan alentaa itävyysvaatimusta tietyille kasvilajeille, määrille ja lajikkeille. Asiaan liittyvä maa- ja metsätalousministeriön asetus tulee voimaan 17. tammikuuta ja se on voimassa 30. kesäkuuta saakka.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa säädetään, että Ruokavirasto voi sertifioida alennetulla itävyydellä eri kasvilajien sertifioituja siemeniä enintään seuraavat määrät asetuksessa mainituista lajikkeista:

• 1800 tn monitahoista ohraa ja 300 tn kevätvehnää
• 280 tn härkäpapua
• 65 tn puna-apilaa ja 20 tn alsikeapilaa
• 220 tn rypsiä

Sertifioinnin edellytyksenä on, että itävyys on kevätviljoilla vähintään 80 prosenttia ja härkäpavulla, puna-apilalla, alsikeapilalla sekä rypsillä vähintään 70 prosenttia. Siemenerien vakuustodistuksissa tulee olla merkintä siitä, että ne on sertifioitu alennetulla itävyysvaatimuksella. Siementä voi markkinoida 30. kesäkuuta 2025 saakka.

Sertifioidun siemenen varastotilanne on Ruokaviraston kokoaman tilaston mukaan niukka etenkin ohralla. Ruokaviraston siemenlaboratoriossa sertifioitavien kylvösiemenerien itävyydet ovat kaudella 2024–2025 keskimääräisellä hyvällä tasolla, mutta itävyyttä alentavia homeita on havaittu tavanomaista enemmän. Itävyysvaatimusten täyttävien siemenerien osuus on kuitenkin edellistä kautta suurempi. Kylvösiementen saatavuus ensi kevään kylvöille on hyvä varmistaa ajoissa. Homeiden runsaan esiintymisen takia myös tilan omaa siementä käyttävien kannattaa tutkituttaa kylvösiemenen laatu ja kunnostaa sekä peitata siemenensä huolellisesti.

Lisätietoa

Luke ennakollinen syyskylvöala 2024

Viljaa kylvettiin viime syksynä yhteensä 106 000 hehtaarille. Syyskylvöjä tehtiin enemmän kuin edellisenä syksynä, jolloin syyskylvöt jäivät monin paikoin kesken sateiden takia.

2024 syksyllä kylvettiin vehnää noin 72 000 hehtaaria ja ruista 24 000 hehtaaria.

Syksyllä kylvetyn vehnän osuus vehnän viljelyalasta on ollut kasvussa viime vuosina. Syysvehnän kylvöala nousikin 2000-luvun kolmanneksi suurimmaksi ollen yli 20 prosenttia edellissyksyä suurempi. 

Ruisvehnä on tullut jäädäkseen suomalaisille pelloille ja se näkyy myös syyskylvöissä. Suomen pelloille kylvettiin viime syksynä arviolta 9 000 hehtaaria ruisvehnää. 

Luomuviljojen syyskylvöalat olivat samansuuruisia kuin edellisenä syksynä. Ruis on edelleen Suomessa eniten syksyisin kylvetty luomuvilja. Yli kuudesosa eli lähes 4 000 hehtaaria rukiista kylvettiin tänä syksynä luomupelloille.

Rypsin ja rapsin syyskylvöalat kasvoivat Suomessa edellisestä syksystä. Viime syksynä niiden kylvöala oli lähes 7 000 hehtaaria. Myös luomupelloille kylvetyn syysrypsin ja -rapsin kylvöala kasvoi edellisvuodesta ollen lähes 3 000 hehtaaria.

Lisätietoa tilastosta

Strategie grains julkaisi ensimmäisen kauratase-ennusteensa kaudelle 2025/26. Kaura-alan ennustetaan jäävän kautta 2024/25 pienemmäksi. Keskisatojen ollessa lähellä vuoden 2024 tasoa, tuotettaisiin kauraa kuitenkin yli viiden vuoden keskimääräisen tason; 7,5 milj. tonnia. Kaura-alan ennustetaan pienentyvän Puolassa, Ruotsissa ja Baltian maissa.

Runsaat kauran alkuvarastot pitävät kauran tarjonnan hyvänä. Rehukäytön ennustetaan kasvavan tulevalla kaudella. Ranskan ja Italian parempi tarjonta sekä Saksan ja Alankomaiden potentiaaliset tuonnit Iso-Britanniasta antavat mahdollisuuden lisätä rehukäyttöä muiden viljojen tilalla. Samanaikaisesti myös kauran elintarvikekäytön ennustetaan kasvavan.

EU:n sisällä kauraa ennustetaan liikkuvan yhtä suuria määriä kuin kuluvan kauden aikana (1,1 milj. tn). Tuontimäärät Iso-Britanniasta voivat kasvaa, mutta tuotavan laadun ennustetaan painottuvan rehukauraan. Viennin EU:n ulkopuolelle ei uskota kasvavan. Vienti Yhdysvaltoihin voi olla haasteellista Pohjois-Amerikan oman tuotannon elpyessä. Päävientikohteet ovat EU:n lähivaltiot kuten Norja ja Sveitsi.

2025/26 tase-ennuste on runsas, mutta tasapanoisempi kuin kaudella 2024/25. Loppuvarastojen ennustetaan pienentyvän maltillisesti.

Startegie grains päivitti vehnän, ohran ja maissin ennusteita tulevalle markkinakaudelle

Tulevan kauden tuotantoennusteet kaikille pääviljoille ovat vielä suuremmat kuin kuluneen kauden tämänhetkiset tuotantoarviot. Syysvehnä ja -ohra ovat tällä hetkellä hyvässä kunnossa läpi Euroopan. Runsas syysvilja-ala ja kasvustojen hyvä kunto povaavat viime kautta pienempää kevätvilja-alaa. Näin ollen kevätohran ja maissin pinta-alojen ennustetaan jäävän kulunutta kautta pienemmiksi. Silti maissin tuotantoennusteen uskotaan kasvavan kaakkois-Euroopan satotasojen noustessa keskiarvoisiksi viime kesän heikon sadon jäljiltä. Vaikka satotasot elpyisivät ja kauden 2025/26 ennuste on korkeampi kuin kuluneen kauden tuotantoarvio, jää maissin tuotantoennuste viiden vuoden keskiarvosta noin 3 %.

Tällä kaudella EU:n vehnän vienti on ollut tahmeaa heikon sadon ja huonon kilpailukyvyn seurauksena. Silti Baltian maat ja Romania ovat onnistuneet viemään yllättävän hyvin vehnää. Ohran vienti on ollut pienempää kuin keskimäärin. Kiinan heikentynyt kysyntä sekä vahva kysyntä rehuohralla EU:n sisällä ovat hillinneet vientimääriä. Maissin tuonti on ollut suurta. Tuonnilla on kompensoitu heikkoa satoa etenkin Bulgariassa ja Romaniassa.

Kaudella 2025/26 ennustetaan vehnän viennin EU:n ulkopuolelle olevan selvästi suurempaa kuin kuluneella kaudella. Vehnän tuotantomäärät elpyvät ja Venäjä kilpailukyvyn ennustetaan heikentyvän, mikä edesauttaisi vientitoimia.

IGC kertoo tammikuun kuukausiraportissaan, että viljojen kokonaistuotantoennustetta laskettiin kauden 2024/25 aikaisemmista arvioista. Lähes koko tuotantoennusteen lasku tehtiin maissille. Ennusteen mukaan vehnää tuotettiin tällä kaudella 796 milj. tonnia, maissia 1219 milj. tonnia, ohraa 143 milj. tonnia, soijaa 420 milj. tonnia ja kauraa 22,4 milj. tonnia.

Ennusteen mukaan vehnän ja maissin käyttö ylittää tuotannon, jolloin loppuvarastoennuste tälle kaudelle pienenee.

Tulevalla kaudella 2025/26 vehnän tuotantoennuste on 805 milj. tonnia perustuen sen päätuotantoalueiden kylvöaloihin ja sääolosuhteisiin. Toteutuessaan tuotanto olisi 1 % suurempi kuin nykyisen kauden tuotantoennuste. Kasvava tuotanto ei kuitenkaan pystyisi vastaamaan vehnän kysyntään, ja loppuvarastojen ennustetaan tiukentuvan myös tulevalla kaudella.

Viljaviesti on Vilja-alan yhteistyöryhmän sihteeristön toimittama ajankohtais- ja markkinakatsaus.

Voit antaa palautetta tai muuttaa Viljaviesti-tilausta si tällä lomakkeella.

• X (Twitter): @VYR_fi ja #VYR_fi
• Facebook: Vilja-alan yhteistyöryhmä

Uutiskirjeen tiedot perustuvat useisiin eri tietolähteisiin eivätkä ne edusta yksittäisten toimijoiden eikä VYR:n näkemystä. VYR ei ota vastuuta tietojen oikeellisuudesta.

Lähteet

• AMI-informiert.de 
• IGC www.igc.int
• USDA www.usda.gov
• Euroopan Komissio ec.europa.eu/agricul ture/cereals
• FAO-AMIS www.amis-outlook.org
• AHDB cereals.ahdb.org.uk
• Strategie Grains www.strategie-grains.com
• Luke www.luke.fi
• Agritel www.agritel.com/en/a gritel
• Ruokavirasto www.ruokavirasto.fi
• Tulli uljas.tulli.fi