PTT-ennusteet 2/2024: Maa- ja elintarviketalous – syksy 2024
Kotimaan kokonaisviljasato on kohtuullinen. Kotimaan viljan hintakehitys tasaantuu satovuoden edetessä. Viljojen kotimaan hinnat olivat jyrkässä laskusuunnassa sadonkorjuun ajan. Markkinoille tuli viljaa poikkeuksellisen paljon ennen puinteja, kun viljelijät myivät varastossa ollutta viljaa. Tämä yhdessä kohtuullisen hyvän sadon kanssa laski merkittävästi hintoja sadonkorjuun aikana. Viljojen hinnat laskevat tänä vuonna, ensi vuonna hintatasossa ei ole ennakoitavissa suuria muutoksia, hintakehitys on lievästi positiivinen.
Lannoitteiden hinnat laskevat tänä vuonna noin 6 prosenttia. Kotimaassa lannoitteiden hinnat ovat pysyneet samalla tasolla vuoden 2023 kesästä saakka, eikä tulevan vuoden aikana ole näkyvissä huomattavia muutoksia. Lannoitteiden myynti on jatkunut vahvana uudella lannoitekaudella, ja kaupankäynti on vuoden 2024 aikana ollut samassa tahdissa viime vuoden kanssa
Rehujen hinnat ovat laskeneet vuoden 2022 kesästä saakka. Vuonna 2024 rehujen hinnat laskevat keskimäärin 10 prosenttia vuoden takaiseen nähden. Vuonna 2024 ja 2025 keskiverto viljasato pitää rehujen hinnat tasaisena.
Ruokavirasto: Ennakkotietoa viljasadon laadusta 2024
Kauran keskimääräinen hehtolitrapaino on tähän mennessä tutkituissa näytteissä 54,4 kiloa, joka on noin kilon pidemmän ajan keskiarvoa matalampi. Elintarvikekauran yleisen vähintään 58 kilon hehtolitrapainon tavoitteen täyttää 9 prosenttia näytteistä. Pienten jyvien määrä on tutkituissa näytteissä keskimäärin 6,8 prosenttia, joka vastaa pidemmän ajan keskiarvoa.
DON (deoksinivalenoli) –hometoksiinit heikentävät kaurasadon laatua. Tutkituista näytteistä lähes neljännes ylittää pika-analyysillä mitattuna DON raja-arvon 1750 µg/kg. Lisää näytteitä tarvitaan tarkemman tilannekuvan muodostamiseksi eri alueilta ja myöhäisemmistä puinneista.
Kevätvehnällä puolet tutkituista näytteistä on hehtolitrapainoltaan alle 78 kiloa. Kevätvehnän keskimääräinen hehtolitrapaino on 77,2 kiloa ja syyvehnän 78,5 kiloa. Kevätvehnän hehtolitrapaino on noin kolme kiloa pidemmän ajan keskiarvoa alhaisempi.
Sakoluvut ovat korkeita. Kevätvehnän keskimääräinen sakoluku on 323 ja syysvehnän 330 sekuntia. Tutkituissa kevätvehnänäytteissä 97 prosentissa on sakoluku yli 220, vastaava luku syysvehnällä on 90 prosenttia.
Proteiinipitoisuus on kaikissa tutkituissa kevätvehnänäytteissä hyvä. Kevätvehnän keskimääräinen proteiinipitoisuus on korkea (14,2 prosenttia). Syysvehnän proteiinipitoisuus on pidemmän ajan keskiarvon tasolla proteiinipitoisuuden ollessa 12,0 prosenttia.
Kevätvehnällä on myös mitattu raja-arvon ylittäviä DON-hometoksiinipitoisuuksia ensimmäisissä tutkituissa näytteissä.
Saapuneiden ohranäytteiden keskimääräinen hehtopaino on matala. Keskimäärin hehtolitrapaino on 63,7 kiloa.
Artikkelissa mainitut keskiarvot perustuvat noin 330 tutkittuun näytteeseen.
Lisätietoa Ajankohtaista viljasadon laadusta 2024 |