Vilja-alan yhteistyöryhmän puintiseuranta on jälleen käynnissä. Puintiseuranta toteutetaan ympäri Suomen lähetettävin kyselyin kerran viikossa.
Alkuviikosta kuminan, heinän siementen, herneen ja syysviljojen puinnit ovat meneillään. Myös aikaisempia ohria on aloiteltu puimaan eri puolilla Suomea.
Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa on puituna jo kohtuullinen määrä syyviljaa aikaisempien kasvien kuten kuminan lisäksi. Kasvustot ovat kosteita jatkuvien sateiden takia, mikä venyttää puintien kunnollista alkamista. Kevätviljojen puintien arvioidaan alkavan todella vasta muutaman viikon päästä. Kevätviljojen sato-odotukset ovat hyvät. Syysviljat kärsivät kevään kuivuudesta, joten satotasojen arvioidaan jäävän keskimääräistä heikommiksi. Varsinais-Suomesta kerrotaan syysviljoissa olevan paljon jälkiversontaa. Vielä vilja ei ole lakoontunut, mutta kovat ukkoskuurot ovat riski reheville viljakasvustoille.
Satakunnassa ja Pirkanmaalla aivan ensimmäisiä puinteja on aloiteltu syysviljoilla. Satakunnan eteläkärjessä on puitu hieman ohraa. Puintien arvioidaan lähtevän kunnolla liikkeelle kahden viikon sisällä. Poutasää edesauttaisi puintien käynnistymistä.
Hämeen seudulla syysviljojen satotaso on ollut pettymys. Poikkeuksena tästä on ruisvehnä, joka on yllättänyt positiivisesti. Seuraavalla poutajaksolla tullaan näkemään lisää puimureita pelloilla. Kevätviljojen puinnit alkanevat kahden viikon päästä.
Kymenlaaksossa puituna on jo syysviljoja. Alueelliset erot puintikypsyydessä ovat isot. Kuivemmilla alueilla tuleentuminen on ollut nopeampaa kuin kosteammilla alueilla. Kelit suosivat nyt kasvitauteja ja erilaisia homeita. Punahomeriski suuri, etenkin tiheissä kasvustoissa. Ukkoset saisivat pysyä poissa, jotta kasvustot eivät lakoutuisi ja punahomeriski kasvaisi lisää.
Lisää aluekohtaisia kommentteja puintien etenemisestä: Puintiseuranta
Lajikkeelliset pinta-alat
Vuoden 2024 viljakasvien lajikkeelliset pinta-alat julkaistiin heinäkuun viimeisellä viikolla. Suosituimmat lajikkeet pitävät pintansa vuodesta toiseen.
auran suosituimmat kolme lajiketta olivat samat kuin viime vuonna: Niklas, Avenue ja Matty. Niklasta viljeltiin 18 % Suomen kokonaiskaura-alasta. Perttu nousi 4. suosituimmaksi lajikkeeksi. Uutena tulokkaana suosituimpien listalle nousi 5. sijalle Luukas 15 600 hehtaarin pinta-alalla.
Kevätvehnistä suosituimmat lajikkeet olivat Helmi, Quarna ja KWS Mistral. Samat kolme lajiketta olivat myös viime vuonna kärkikolmikossa. 4. ja 5. suosituimmat lajikkeet pysyivät nekin samoina: Sibelius ja Calispero.
Mallasohran kaksi suosituinta lajiketta kattavat RGT Planet ja Vanille kattavat yhdessä 64 % mallasohra-alasta.
Rehuohrana ilmoitetuista Arild oli selvästi suosituin lajike. Arild ja Vertti olivat suosituimmat lajikkeet myös vuonna 2023. Vanillen suosio on kasvanut sen ollen jo lähellä Vertin kylvöalaa.
Syysrukiista selvästi suosituin lajike on Reetta. KWS Tayoa ja Dankowskie Agatia kylvettiin lähes yhtä suurelle alalle, mutta Tayo nousi suositummaksi noin sadalla hehtaarilla.
Syysvehnistä Ceylon ja Skagen ovat selvästi suosituimmat lajikkeet. Samat lajikkeet olivat suosituimmat myös viime vuonna. Ne kattavat syysvehnäalasta yhdessä 63 %.
Tutustu tarkemmin vuoden 2024 lajikkeellisiin pinta-aloihin alta
Viljelyalat_lajikkeittain_2024
Kauran vienti vahvaa 2023/24
Kauran vienti on jatkunut vahvana huhti-toukokuun aikana. Yhteensä heinä-toukokuun aikana vietiin kauraa lähes 402 000 tonnia. Tämä on puolet enemmän kuin viime markkinakaudella sekä useita kymmeniä tuhansia tonneja enemmän kuin kausilla 2020/21 ja 2021/22. |