Viljaviesti palaa kesätauolta. Julkaisua jatketaan noin kahdesti kuussa.

***********************************************

Oatfrontiers hanke järjestää elokuussa 13. päivä  pellonpiennarpäivän Lapissa Louen ammattiopistolla. Lisätietoja ja ilmoittautuminen

Vilja-alan yhteistyöryhmän puintiseuranta on jälleen käynnissä. Puintiseuranta toteutetaan ympäri Suomen lähetettävin kyselyin kerran viikossa.

Alkuviikosta kuminan, heinän siementen, herneen ja syysviljojen puinnit ovat meneillään. Myös aikaisempia ohria on aloiteltu puimaan eri puolilla Suomea.

Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa on puituna jo kohtuullinen määrä syyviljaa aikaisempien kasvien kuten kuminan lisäksi. Kasvustot ovat kosteita jatkuvien sateiden takia, mikä venyttää puintien kunnollista alkamista. Kevätviljojen puintien arvioidaan alkavan todella vasta muutaman viikon päästä. Kevätviljojen sato-odotukset ovat hyvät. Syysviljat kärsivät kevään kuivuudesta, joten satotasojen arvioidaan jäävän keskimääräistä heikommiksi. Varsinais-Suomesta kerrotaan syysviljoissa olevan paljon jälkiversontaa. Vielä vilja ei ole lakoontunut, mutta kovat ukkoskuurot ovat riski reheville viljakasvustoille.

Satakunnassa ja Pirkanmaalla aivan ensimmäisiä puinteja on aloiteltu syysviljoilla. Satakunnan eteläkärjessä on puitu hieman ohraa.  Puintien arvioidaan lähtevän kunnolla liikkeelle kahden viikon sisällä. Poutasää edesauttaisi puintien käynnistymistä.

Hämeen seudulla syysviljojen satotaso on ollut pettymys. Poikkeuksena tästä on ruisvehnä, joka on yllättänyt positiivisesti. Seuraavalla poutajaksolla tullaan näkemään lisää puimureita pelloilla. Kevätviljojen puinnit alkanevat kahden viikon päästä.

Kymenlaaksossa puituna on jo syysviljoja. Alueelliset erot puintikypsyydessä ovat isot. Kuivemmilla alueilla tuleentuminen on ollut nopeampaa kuin kosteammilla alueilla. Kelit suosivat nyt kasvitauteja ja erilaisia homeita. Punahomeriski suuri, etenkin tiheissä kasvustoissa. Ukkoset saisivat pysyä poissa, jotta kasvustot eivät lakoutuisi ja punahomeriski kasvaisi lisää.

Lisää aluekohtaisia kommentteja puintien etenemisestä: Puintiseuranta

Lajikkeelliset pinta-alat

Vuoden 2024 viljakasvien lajikkeelliset pinta-alat julkaistiin heinäkuun viimeisellä viikolla. Suosituimmat lajikkeet pitävät pintansa vuodesta toiseen.

auran suosituimmat kolme lajiketta olivat samat kuin viime vuonna: Niklas, Avenue ja Matty.  Niklasta viljeltiin 18 % Suomen kokonaiskaura-alasta. Perttu nousi 4. suosituimmaksi lajikkeeksi. Uutena tulokkaana suosituimpien listalle nousi 5. sijalle Luukas 15 600 hehtaarin pinta-alalla.

Kevätvehnistä suosituimmat lajikkeet olivat Helmi, Quarna ja KWS Mistral. Samat kolme lajiketta olivat myös viime vuonna kärkikolmikossa. 4. ja 5. suosituimmat lajikkeet pysyivät nekin samoina: Sibelius ja Calispero.

Mallasohran kaksi suosituinta lajiketta kattavat RGT Planet ja Vanille kattavat yhdessä 64 % mallasohra-alasta.

Rehuohrana ilmoitetuista Arild oli selvästi suosituin lajike. Arild ja Vertti olivat suosituimmat lajikkeet myös vuonna 2023. Vanillen suosio on kasvanut sen ollen jo lähellä Vertin kylvöalaa.

Syysrukiista selvästi suosituin lajike on Reetta. KWS Tayoa ja Dankowskie Agatia kylvettiin lähes yhtä suurelle alalle, mutta Tayo nousi suositummaksi noin sadalla hehtaarilla.

Syysvehnistä Ceylon ja Skagen ovat selvästi suosituimmat lajikkeet. Samat lajikkeet olivat suosituimmat myös viime vuonna.  Ne kattavat syysvehnäalasta yhdessä 63 %.

Tutustu tarkemmin vuoden 2024 lajikkeellisiin pinta-aloihin alta

Viljelyalat_lajikkeittain_2024

Kauran vienti vahvaa 2023/24

Kauran vienti on jatkunut vahvana huhti-toukokuun aikana.  Yhteensä heinä-toukokuun aikana vietiin kauraa lähes 402 000 tonnia. Tämä on puolet enemmän kuin viime markkinakaudella sekä useita kymmeniä tuhansia tonneja enemmän kuin kausilla 2020/21 ja 2021/22.

Strategie grains ennustaa vehnän, ohran ja maissin loppuvarstojen pienentyvän kaudella 2024/25. Mm. Ranskan vehnän tuotantoennuste on matalin sitten vuode 1986. Koko EU:n alueella vehnän satoennuste on matalin sitten vuoden 2018. Samanaikaisesti monista EU-maista on raportoitu laatuongelmista. Etenkin jyväpainon ja valkuaispitoisuuden suhteen on laatutappioita. Toisaalta Romania ja Bulgaria ovat onnistuneet tuottamaan laadukasta viljaa.

Ohran tuotanto kasvaa erittäin heikoin sadon 2023 jäljiltä, mutta se ei pysty paikkaamaan pienentyviä varastoja.

Maissi on kärsinyt Itä-Euroopassa kuumuudesta ja kuivuudesta. Lännessä kasvuolosuhteet ovat olleet suotuisammat, mutta se ei riitä paikkaamaan Itä-Euroopan satomenetyksiä.

Puinnit ovat aluillaan pohjoisimmassa Euroopassa ja vielä kesken Keski-Euroopan yläpuolella, joten laatu ja määrä ovat vielä karkeita ennusteita.

Viljan vienti ulkomarkkinoille on lähtenyt tahmeasti käyntiin. Länsi-Euroopan vehnä ei ole tällä hetkellä kilpailukykyistä vientimarkkinoilla.  Samanaikaisesti pienempi tarjonta kuin viimekaudella tulee ennusteen mukaan pienentämään määrällisesti viljan vientiä ulkomarkkinoille. Maissia ennustetaan tuotavan viime kautta enemmän ulkomarkkinoilta kattamaan EU sisämarkkinoiden kysyntää. Tuontia tehdään etenkin Brasiliasta.

EU:n kauran tuotantoennuste 2 miljoonaa tonnia suurempi kuin 2023

Kauran tuotanto elpyy viime kauden heikon tuotantovuoden jälkeen. Tuotantoennusteet ovat palanneet aikaisempien vuosien tasolle suurimmissa kaurantuotanto maissa.

Heinäkuussa Strategie grains uutisoi EU:n kauran tuotantoennusteen laskusta. Tuotantoennustetta pienensi Espanjan kuivuus ja näin ollen pienentyneet sato-odotukset. Myös Britannian tuotantoennustetta laskettiin kaura-alan tarkentuessa pienemmäksi kuin aikaisemmin arvioitiin.

Vaikka Espanjan tuotantoennustetta pienennettiin, on kauden 2024/25 kauran tuotantoennuste EU:ssa selvästi suurempi kuin viime kaudella (+ 2 miljoonaa tonnia). Kasvua on viime satokauteen verrattuna Espanjassa, Ruotsissa, Saksassa, Puolassa, Suomessa sekä Baltian maissa. EU:n kauran tuotantoennuste oli heinäkuussa 7,5 milj. tonnia,

Aikaisemmasta ennusteesta pienentynyt tuotantoennuste vaikuttaa kauden loppuvarastoennusteeseen. Ennuste on 40 tuhatta tonnia pienempi kuin aikaisemmin uutisoitiin. Varastoennuste nostettiin kuitenkin viime kaudesta 1,2 miljoonaa tonniin.

Viljaviesti on Vilja-alan yhteistyöryhmän sihteeristön toimittama ajankohtais- ja markkinakatsaus.

Voit antaa palautetta tai muuttaa Viljaviesti-tilausta si tällä lomakkeella.

• X (Twitter): @VYR_fi ja #VYR_fi
• Facebook: Vilja-alan yhteistyöryhmä

Uutiskirjeen tiedot perustuvat useisiin eri tietolähteisiin eivätkä ne edusta yksittäisten toimijoiden eikä VYR:n näkemystä. VYR ei ota vastuuta tietojen oikeellisuudesta.

Lähteet

• AMI-informiert.de 
• IGC www.igc.int
• USDA www.usda.gov
• Euroopan Komissio ec.europa.eu/agricul ture/cereals
• FAO-AMIS www.amis-outlook.org
• AHDB cereals.ahdb.org.uk
• Strategie Grains www.strategie-grains.com
• Luke www.luke.fi
• Agritel www.agritel.com/en/a gritel
• Ruokavirasto www.ruokavirasto.fi
• Tulli uljas.tulli.fi