ProAgrian kasvutilannekatsaus kertoo, että keskimäärin alkukesän aikana vesisateita on saatu 20−30 millimetriä. Sateet ovat parantaneet kasvustojen tilaa ja viimeisten kylvöjen orastumista. Viljelykasvit ehtivät jo kärsiä kuivuudesta, mutta nyt saatu sade tuli viime hetkillä ja on pelastanut kasvustojen tilannetta hyvään suuntaan. Syysviljat ovat jo tähkällä ja kevätviljojen korrenkasvu on jo alkanut.

Syysviljat, jotka selvisivät talvesta, ovat kärsineet pahoin kuivuudesta. Rukiista ja syysvehnästä yli 20 prosenttia jouduttiin kylvämään uudelleen kevätviljalla talven ankaruuden vuoksi,

Kevätviljat ovat orastuneet kohtalaisen hyvin kuivuudesta huolimatta, mutta myös aukkoisia ja harvoja peltoja on. Sateiden tultua aukkopaikat kyllä orastuvat täyteen, mutta se aiheuttaa kasvustoihin eriaikaisuutta ja vaihtelua. Kuivuus ehti verottamaan viljojen kasvua ja versoutumista, mikä todennäköisesti vei parhaan terän sadosta eteläisessä Suomessa. Sen sijaan muualla viljakasvustojen satonäkymät näyttävät toistaiseksi hyviltä.

Strategie grains julkaisi torstaina uusimmat ennusteensa EU:n tulevan kauden sadosta. Tällä hetkellä vehnän tuotantoennuste on 4,5 miljoonaa tonnia pienempi kuin kauden 2023/24 tuotantoarvio. Suurimmat satotappiot osuvat Ranskaan, Saksaan, Puolaan ja Unkariin.

Ohran tuotantoennuste on sen sijaan selvästi suurempi kuin viime kauden erittäin pieni sato. Tuotanto elpyy etenkin Espanjassa ja Skandinaviassa.

Maissin tuotannon ennustetaan olevan hieman suurempaa kuin kaudella 2023/24 pinta-alan kasvaessa. Kesäkuun alusta jatkuneet korkeat lämpötilat nostavat riskiä aikaisesta kuivuusstressistä, mikä vaikuttaisi negatiivisesti satoon.

Rehukäyttö ei ennusteen mukaan nouse vieläkään samalle tasolle kuin ennen Ukrainan sotaa. Teollisen rehun käyttö kasvaa ennusteen mukaan 1,5 % siipikarjasektorilla verrattuna kauteen 2023/24. Käyttö kasvaa hippusen myös sika- ja nautasektorilla. Maissi pysyy kilpailukykyisimpänä rehulähteenä.

Vehnän elintarvikekäytön ennustetaan kasvavan 0,6 % vuotta aikaisempaan verrattuna käytön pienennyttyä kahdella aikaisemmalla kaudella. Ohralla elintarvikekäyttö lisääntyy selvästi enemmän nousten vuotta aikaisemmasta 4,4 %. Kasvu tapahtuu pääasiallisesti mallasteollisuudessa. Maissin elintarvikekäyttö lisääntyy 2,8 % vuotta aikaisemmasta etanoli- ja tärkkelysteollisuudessa. Minkään pääviljan elintarvikekäyttö ei ennusteen mukaan yllä kausien 2021/22 tai 2022/23 tasolle.

Euroopan vehnän ja ohran hintojen ennustetaan nousevan tulevien kuukausien aikana, kun markkinakausi 2024/25 lähtee kunnolla käyntiin. Globaalien vehnä ja ohramarkkinoiden ollessa tiukemmat, EU:n markkinoiden odotetaan seuraavan globaalia hintakäyrää.  Maissin hintojen arvioidaan seuraavan ohran ja vehnän nousua, mutta selvästi maltillisemmin ja pysyvän kilpailukykyisempänä muihin samojen käyttökohteiden raaka-aineisiin verrattuna.

Vehnän ja ohran puintien onnistuminen sekä todelliset satotasot Euroopassa sekä Mustanmeren alueella tulevat määrittämään hintakäppyröiden todellisen suunnan ja hintatason.

AMIS-FAO ennustaa 2024/25 globaalin vehnän tuotannon jäävän 786,7 miljoonaan tonniin, mikä olisi toteutuessaan 0,1 % pienempi kuin kaudella 2023/24. Tarjonta on ennusteen mukaan suppeampaa EU:ssa, Turkissa, Iso-Britanniassa ja Turkissa. Runsaampaa tarjonta on ennusteen toteutuessa Australiassa, Kanadassa, Intiassa ja Yhdysvalloissa.

Maissin tuotantoennuste on 1,3 % pienempi kuin kaudella 2023/24, jääden 1222 miljoonaan tonniin. Pienentynyttä satoa ennustetaan Brasiliaan, Etelä-Afrikkaan, Ukrainaan ja Yhdysvaltoihin. Hyvää satoa povataan Argentiinaan ja EU:n alueelle.

Soijan tuotantoennuste on ennätyksellisen suuri nousten 419,2 miljoonaan tonniin. Tämä on suurimmaksi osaksi Argentiinan, Brasilian ja Yhdysvaltojen kasvaneiden pinta-alojen ansioita.

Viljaviesti on Vilja-alan yhteistyöryhmän sihteeristön toimittama ajankohtais- ja markkinakatsaus.

Voit antaa palautetta tai muuttaa Viljaviesti-tilausta si tällä lomakkeella.

• X (Twitter): @VYR_fi ja #VYR_fi
• Facebook: Vilja-alan yhteistyöryhmä

Uutiskirjeen tiedot perustuvat useisiin eri tietolähteisiin eivätkä ne edusta yksittäisten toimijoiden eikä VYR:n näkemystä. VYR ei ota vastuuta tietojen oikeellisuudesta.

Lähteet

• AMI-informiert.de 
• IGC www.igc.int
• USDA www.usda.gov
• Euroopan Komissio ec.europa.eu/agricul ture/cereals
• FAO-AMIS www.amis-outlook.org
• AHDB cereals.ahdb.org.uk
• Strategie Grains www.strategie-grains.com
• Luke www.luke.fi
• Agritel www.agritel.com/en/a gritel
• Ruokavirasto www.ruokavirasto.fi
• Tulli uljas.tulli.fi