Viljojen uudet raja-arvot ovat aiheuttaneet huolta kotimaan viljatoimijoissa. Elintarvikeviljoille on asetettu uutena enimmäisraja-arvona nikkeli. Uusi raja-arvo on kuorimattomalla kauralla 7,5 mg/kg ja muilla viljoilla 0,8 mg/kg. Asetus astuu voimaan 1.7.2024, mutta soveltaminen alkaa viljojen osalta vasta 1.7.2026. Näin ollen haluttiin selvittää, mitkä tekijät lisäävät riskiä korkeaan nikkelipitoisuuteen ja voidaanko nikkelin ottamista maasta ehkäistä.

VYR on teettänyt kirjallisuuskatsauksen Luonnonvarakeskuksella aiheesta.

Katsauksen yhteenvedossa kerrotaan, että kaura ottaa muita viljoja tehokkaammin nikkeliä, ja kauran jyvien nikkelipitoisuudet ovat usein kymmenkertaiset muihin viljoihin verrattuna. Kauran nikkelipitoisuutta lisäävät ensi sijassa maan kokonaisnikkelin korkea pitoisuus ja maan alhainen pH. Maan kokonaisnikkelin pitoisuus on yleensä korkeampi savimailla. Matala pH lisää yleensä kationien ottoa, joten nikkelin (Ni2+) otto lisääntyy matalassa pH:ssa.

Nikkeliä voi tulla maahan lannoitteissa ja kalkitusaineissa, joten niiden nikkelipitoisuuksiin on hyödyllistä kiinnittää huomiota. Muutoin nikkelin liukoisuuden vähentämiseksi kalkitus ja maan alhaisessa pH-tilassa tapahtuvan viljelyn välttäminen ovat eduksi kasvien nikkelipitoisuuksien pitämiseksi matalana. Kauralajikkeiden välisiä eroja olisi tarpeen selvittää, mutta myös kasvukausien väliset erot näyttävät aiheuttavan samansuuruista vaihtelua kuin, mitä on lajikkeiden välillä.

Kirjallisuuskatsaukseen

Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan Suomesta vietiin tammikuussa 35 tuhatta tonnia kauraa. Tästä suurin osa vietiin Saksaan. Pienempiä eriä vietiin Espanjaan ja Belgiaan. Kumulatiivinen vientikertymä heinä-tammikuun aikana on kauralla 222 tuhatta tonnia. Tämä on lähes puolet enemmän kuin viime kaudella samalla ajanjaksolla. Vienti on muutamia tuhansia tonneja suurempaa kuluneella kaudella kuin heinä-tammikuussa kausilla 2020/21 ja 2021/22. Voidaan siis sanoa, että kauran vienti on tällä kaudella ollut onnistunutta.

MARS raportin kasvustokatsauksesta käy ilmi, että syksyn vaikeat olosuhteet ja alkukevään märkyys ovat aiheuttaneet ongelmia syysviljoille EU:n pohjoisosissa. Syksyllä märkyys vaikeutti kylvöjä ja kasvuston kehitystä. Pohjoisessa talven kovat pakkaset ja ohut lumipeite aiheuttivat vahinkoja etenkin Baltian alueella.  Kevään märkyys on vaikeuttanut koneiden pääsyä pellolle hankaloittaen mm. uusintakylvöjä sekä kevään ohrankylvöjä.

Samanaikaisesti Bulgariassa ja Romaniassa on syksystä asti ollut hyvin kuivaa, mikä on vaikuttanut negatiivisesti syysviljojen kehitykseen. Etenkin rapsi on kärsinyt alueen kuivuudesta.

JRC MARS Crop monitor

EU:n viljasadon ennustetaan pienentyvän kolmatta vuotta peräkkäin. Viljasadon ennustetaan jäävän 1,9 % pienemmäksi kuin viime vuonna.

Venäjän viljan kokonaistuotantoennuste on suuri 90,4 miljoonaa tonnia. Ukrainan vilja-ala jää 10 vuoden pienimmäksi vaikeiden olosuhteiden takia. Kaikkien viljojen kokonaistuotantoarvio Ukrainassa on 24,5 milj. tn.

AHDB kertoo, että Venäjän viljan vienti on jatkunut maaliskuun vahvana. Venäjän vahva vienti on painanut Mustanmeren alueen viljan hintoja ja samalla vientimarkkinoiden hintatasoa.

Komission julkaisemien hintatilastojen mukaan myllyvehnän hintanoteeraus (11.3.) oli Saksassa Hamburg (DEPSILO) 195 €/tn ja Ranskassa Rouen (DELPORT) 186,94 €/tn. Rehuohran noteeraukset Saksassa Hamburg (DEPSILO) 165 €/tn ja Ranskassa Rouen (DELPORT) 173,44 €/tn.

AMIS julkaisemassa kuukausittaisessa markkinaraportissa kerrotaan vehnän alkavan heräilemään dormanssista pohjoisella pallonpuoliskolla. Muualla olosuhteet ovat hyvät syysvehnän kasvuun lähdölle ja kehitykselle, mutta Euroopassa on sekä liiallista märkyyttä että paikoin kuivuutta.

Maissin puinnit ovat Brasiliassa meneillään vaihtelevissa olosuhteissa. Etelä-Afrikassa kuiva ja kuuma sää on vaikuttanut negatiivisesti maissikasvustoihin.

Soijan puinnit ovat käynnissä Brasiliassa ja aluillaan Argentiinassa.

AMIS Market Monitor

Viljaviesti on Vilja-alan yhteistyöryhmän sihteeristön toimittama ajankohtais- ja markkinakatsaus.

Voit antaa palautetta tai muuttaa Viljaviesti-tilausta si tällä lomakkeella.

• X (Twitter): @VYR_fi ja #VYR_fi
• Facebook: Vilja-alan yhteistyöryhmä

Uutiskirjeen tiedot perustuvat useisiin eri tietolähteisiin eivätkä ne edusta yksittäisten toimijoiden eikä VYR:n näkemystä. VYR ei ota vastuuta tietojen oikeellisuudesta.

Lähteet

• AMI-informiert.de 
• IGC www.igc.int
• USDA www.usda.gov
• Euroopan Komissio ec.europa.eu/agricul ture/cereals
• FAO-AMIS www.amis-outlook.org
• AHDB cereals.ahdb.org.uk
• Strategie Grains www.strategie-grains.com
• Luke www.luke.fi
• Agritel www.agritel.com/en/a gritel
• Ruokavirasto www.ruokavirasto.fi
• Tulli uljas.tulli.fi