Viljaviesti 29/2023

21.7.2023

Lukijalle

Kotimaan hintanoteeraukset / Inhemska prisnoteringarna

Kotimaan hinnoissa on nähtävissä tasaantumisia. Kun hintavertailua tehdään edellisen vuoden hintoihin, on hintatason muutos kaventumassa. Vain rehuvehnän kohdalla puhutaan yli 40 % hintaerosta enää, mutta on kuitenkin huomioitava, että tasoittuminen hintaeroissa, johtuu lähinnä vuoden takaisten hintojen laskusuhdanteesta eikä nykyisissä hinnoissa tämän kesän aikana olla nähty yhtä merkittäviä muutoksia, kuin viime satokaudella. Tällä viikolla ei kuitenkaan yhdenkään viljan kotimaan hinnoissa olla käännytty laskusuhdanteeseen, minkä lisäksi sekä rehuohran, rehukauran että rypsin ja rapsin hinnat ovat hieman nousseet.
De inhemska priserna visar tecken på stabilisering. Jämfört med föregående år har priserna planat ut. Endast för foderhavre är det en prisavvikelse på med än 40 %, men det bör noteras att utjämningen av prisavvikelserna främst beror på prisnedgången föregående år och årets priser inte har förändrats lika mycket under sommaren som under den senaste skördesäsongen. Det har inte varit någon nedgång i de inhemska spannmålspriserna denna vecka, med både foderkorn, foderhavre och raps- och rypspriserna som visar en liten ökning.

Kotimaan markkinat / Inhemsk marknad

Strategie Grainsin EUn vilja raportissa otettiin lyhyesti kantaa myös Suomen viljely tilanteeseen. Suomen satotilanteesta on jo aiemminkin todettu, että kuivuus on pienentänyt huomattavasti odotettua satoa ja vaikka sateet ovat yleistyneet nyt kesä-heinäkuun vaihteessa, ovat satomenetykset silti olleet ajankohtaisia. LUKE on arvioinut syysviljojen kylvöalan kasvaneen, kun taas kevätviljan kohdalla pinta-ala on pienentynyt huomattavasti verrattuna vuoteen 2022.
I Strategie Grains rapport om EU:s spannmålsproduktion diskuterades också kortfattat situationen för spannmålsproduktione n i Finland. Som redan nämnts har torkan avsevärt minskat förväntningarna på avkastning och även om nederbörden har blivit mer frekvent under perioden juni-juli har skördeförluster fortsatt att vara en realitet. LUKE har uppskattat att arealen för höstspannmål har ökat, medan arealen för vårspannmål har minskat betydligt jämfört med 2022.

Euroopan markkinat / Europeiska marknaden

Mustanmeren viljasopimus / Svarta havets spannmålsavtal
Vielä perjantai iltanakin on seurattu kiivaasti Mustanmeren viljasopimuksen uusimista. Turkin Erdogan oli jo ilmaissut, että Venäjän kanssa on päästy sopuun sopimuksesta, mutta tämä väite korjattiin nopeasti Kremlin puolesta valheelliseksi, sillä he eivät kokeneet heidän vaatimusten olleen täytetyt. Erityisesti Venäjän puolelta on moitittu vähäistä vientiä kehittyviin maihin samoin kuin Venäjän maatalouspankin Rosselhobankin tytäryhtiön liittämistä takaisin SWIFT-maksujärjestel mään on vaadittu. Maanantaina uutisoitiin Venäjän ilmoittaneen Turkille, Ukrainalle sekä YK:n sihteeristölle vastustavansa viljasopimuksen jatkoa, niin pitkään kun Venäjän asettamat ehdot eivät ole täyttyneet. Venäjä on kuitenkin ilmoittanut, että päätös vetäytymisestä on tehty ennen kuin Kertšinsalmen siltaan iskettiin. AHDB arvioi, että viljasopimuksen kohtalo voi hetkellisesti vaikuttaa viljan hintaan nostavasti, mutta tämän hetken kansainvälinen liikatarjonta tasoittaa hinnoittelua huomattavasti. Päätös ei toistaiseksi ole heijastunut merkittävästi markkinahintoihin, mikä viestii myös siitä, että nykyisissä hinnoissa luottamus viljasopimuksen jatkoon ei ole ollut enää yhtä vahva kuin aiemmin. Nähtäväksi jää aikooko Ukraina korvata rahtiliikenteen maateitse.
Förnyelsen av spannmålsavtalet för Svarta havet har också följts noga under förra fredagskvällen. Turkiets Erdogan hade tidigare indikerat att avtalet hade ingåtts med Ryssland, men Kreml korrigerade snabbt detta påstående eftersom de ansåg att deras krav inte hade uppfyllts. Ryssland har särskilt kritiserat den låga exportnivån till utvecklingsländer och har krävt att dotterbolaget till Rysslands jordbruksbank Rosselhobank ska återanslutas till SWIFT-betalningssyst emet. I måndags rapporterades att Ryssland hade informerat Turkiet, Ukraina och FN-sekretariatet om att de skulle motsätta sig för en förlängning av avtalet så länge Rysslands villkor inte uppfylldes. Ryssland har dock sagt att beslutet att dra sig ur togs innan attacken mot Kertjbron. AHDB anser att spannmålsavtalets öde tillfälligt kan påverka spannmålspriserna uppåt, men det nuvarande internationella överflödet av spannmål kommer att balansera priserna avsevärt. Beslutet har ännu inte haft någon betydande inverkan på marknadspriserna, vilket också tyder på att förtroendet för en fortsättning av spannmålavtalet inte är lika starkt som det var tidigare. Det återstår att se om Ukraina kommer att ersätta frakttrafiken med vägtransporter.
EU viljaennuste / EU spannmålsprognos
Strategie Grains julkaisi viime viikolla EU vilja ennusteen, jossa arvellaan vehnän tämän kauden tuoton putoavan huonojen säiden vuoksi, mutta myös kysynnän ennustetaan putoavan satokaudelle 2023/2024. Kauden 2023/2024 tuottoennustuksia vehnän, ohran ja maissin kohdalla on tarkennettu hieman alemmas edellisestä kesäkuun ennustuksesta, mutta syysohran sadonkorjuu on edistynyt hyvin heinäkuun alun aikana. Etelä-Euroopan satojen laatu on kärsinyt paljon kevään ja kesän huonoista kasvukeleistä, kun Espanjassa erityisesti ohran sato jäi heikoksi ja toisaalta taas monissa Kaakkois-Euroopan valtioissa sadot ovat kärsineet kevään liiallisesta kosteudesta. Vehnän sadon uskotaan jatkuvan yhtä runsaana kaudelle 2023/2024 kuin tällä kaudella, vaikka ennustetta onkin hieman pienennetty. EU:ssa tuotetun ohran kysyntä tulee varmasti olemaan suurta myös ensi satokautena kansainvälisesti heikon ohra tilanteen vuoksi.
Strategie Grains publicerade förra veckan sin produktionsprognos för spannmål i EU, som förutspår att veteskördarna kommer att minska denna säsong på grund av dåliga väderförhållanden, men efterfrågan förväntas också minska under skördesäsongen 2023/2024. Skördeprognoserna för vete, korn och majs 2023/2024 har reviderats något nedåt från den tidigare prognosen i juni, men höstkornskörden är långt framskriden sedan början av juli. Skördekvaliteten i södra Europa har påverkats kraftigt av dåliga odlingsförhållanden under våren och sommaren. I Spanien var kornskörden särskilt dålig, och i många länder i sydöstra Europa har överdriven fukt under våren påverkat skörden. Skördarna av vete under skördesäsongen 2023/2024 förväntas förbli lika höga som i år, även om prognosen har sänkts något. Efterfrågan på inhemskt producerat korn i EU förväntas förbli hög under nästa skördesäsong på grund av den svaga internationella kornsituationen.
Vehnä sg ennuste (vk 29)

Pariisin hintafutuuri / Paris terminspriser
Pariisin hintafutuuri on pysynyt suhteellisen tasaisena viime viikkoina, noin 225–235 €/t paikkeilla. Euron arvo on vahvistunut entisestään suhteessa dollariin, joka on vähentänyt eurooppalaisen viljan kilpailukykyä ja samalla vaikuttanut vehnän hintaan, mutta myös muiden viljojen hintoihin.
Paris terminspriser har hållit sig relativt stabila de senaste veckorna, på ungefär 225–235 €/ton. Eurons värde har stärkts ytterligare gentemot dollarn, vilket har minskat konkurrenskraften för europeiskt spannmål och samtidigt påverkat priset på vete samt priset på andra spannmål.
Pariisi hintafutuuri (vk 29)

Kansainväliset markkinat / Internationella marknader

Afrikka / Afrika
Afrikassa on ennustettu kokonaisviljatuoton yltävän 212 miljoonaan tonniin FAO mukaan, joka on siis arvioltaan 0.6 % korkeampi tuotto kuin mitä kesäkuun raportissa. Korotuksen päällimmäinen syy on Etelä-Afrikan hyvät tuotot ja Länsi-Afrikassa on saatu keskiarvosta poiketen runsaampia sateita, jotka ovat olleet hyväksi sadon kehitykselle. Itä-Afrikassa tuotantoa on hillinnyt sateiden epätasainen jakauma. Keniassa, Somaliassa, Ugandassa ja Tansanian yhdistyneessä tasavallassa epäsuotuisat sääolosuhteet ovat heikentäneet viljan tuotto näkymiä vuonna 2023, kun taas Sudanissa konfliktit ovat enimmäkseen vaikuttaneet tuottoon. Suurimmat tuotto ennustukset tulevat Länsi-Afrikasta, noin 75 miljoonan tonnin paikkeilla, kun taas pienimmät ennustukset ovat Keski-Afrikasta vain noin 8 miljoonan tonnin verran.
I Afrika förutspår FAO att den totala spannmålsproduktione n kommer att öka till 212 miljoner ton, en ökning med cirka 0,6 % jämfört med rapporten i juni. Den främsta orsaken till ökningen är en god skörd i Sydafrika och mer riklig nederbörd i Västafrika, vilket har gynnat skörden. I Östafrika har produktionen hämmats av en ojämn fördelning av nederbörden. Ogynnsamma väderförhållanden har påverkat utsikterna för spannmålsproduktione n i Kenya, Somalia, Uganda och Förenade republiken Tanzania år 2023, medan konflikter i Sudan främst har påverkat avkastningen. De största skördeprognoserna kommer från Västafrika, där en skörd på cirka 75 miljoner ton förväntas, medan de minsta prognoserna kommer från Centralafrika, med endast cirka 8 miljoner ton.
FAO Afrikka ennustukset (vk 29)

Aasia / Asien
Aasiassa kokonaisviljatuotto on ennustettu olevan 1502 miljoonaa tonnia, joka on viiden vuoden keskiarvolla jopa 4.3 prosenttia parempi tuotto. Suurin osa viljatuotoista on Aasian Kaukoidästä, jossa kannattavat hinnat ovat tukeneet vehnän tuottoa. Myös muiden pääkauden viljakasvien näkymät ovat suotuisat, poissulkien Myanmarin epävarmuudet, jotka ovat aiheuttaneet puutetta ja tuotantopanosten hintojen nousua, mikä on omiaan rajoittamaan tuotantoa. Lähi-Idässä kevään runsaammat sateet ovat auttaneet satoa ehtymään satokauden alun kuivuudesta. Keski-Aasiassa odotetaan suurta satoa laajojen istutusten ja hyvien sääolojen myötä. Kaukoidästä on odotettavissa lähes 1400 miljoonan tonnin satoa, kun taas Keski-Aasiassa sato yltää juuri ja juuri yli 1000 miljoonan tonnin.
I Asien förväntas den totala spannmålsproduktione n uppgå till 1502 miljoner ton, en ökning med 4,3 % jämfört med det femåriga genomsnittet. Huvuddelen av spannmålsproduktione n kommer från Fjärran Östern i Asien, där lönsamma priser har stött veteproduktionen. Utsikterna för andra viktiga spannmål är också gynnsamma, förutom i Myanmar, där osäkerhet har lett till brist och stigande kostnader för insatsvaror, vilket begränsar produktionen. I Mellanöstern har kraftiga vårregn bidragit till att kompensera för en torr inledning på växtsäsongen. I Centralasien förväntas en rik skörd tack vare omfattande planteringar och gynnsamma väderförhållanden. Fjärran Östern förväntas skörda nära 1400 miljoner ton, medan Centralasien förväntas skörda strax över 1000 miljoner ton.
FAO Aasia ennuste (vk 29)

Etelä-Amerikka / Sydamerika
Latinalaisen Amerikan ja Karibian kokonaisviljatuoton ennustetaan yltävän jopa 295.7 miljoonaan tonniin, joka on yli keskiarvo tuoton. Brasilian huomattavan suuret maissisadot ovat suurin syy ennätyksellisen kokonaistuoton takana, mutta myös suotuisat säät ovat ajaneet viljantuottoa eteenpäin huomattavasti. Muualla Etelä-Amerikassa uskotaan satojen pysyvän samankaltaisina kuin mitä kesäkuussa ennustettiin, mutta merkittävimmät sadonmenetykset ovat odotettavissa Argentiinasta, jossa kuivuus on vähentänyt maissin tuottoa jopa 25 % alemmas 5 vuoden keskiarvolla. Myös Haitilla on pelätty satotappioita, kun sateiden vähyys ja jatkuva epävarmuus on häirinnyt tuottoa.
I Latinamerika och Karibien förväntas den totala spannmålsproduktione n öka över genomsnittet till 295,7 miljoner ton. Brasiliens stora majsskördar är den främsta orsaken till den rekordhöga totala produktionen, men gynnsamma väderförhållanden har också bidragit till de betydande framstegen i spannmålsproduktione n. På andra håll i Sydamerika förväntas skördarna ligga i linje med prognoserna från juni, men de största skördeförlusterna förväntas i Argentina, där torka har minskat majsproduktionen med upp till 25 % under det femåriga genomsnittet. Skördeförluster är också ett orosmoment i Haiti, där brist på nederbörd och fortsatt osäkerhet har stört produktionen.
FAO EteläAmerikka ennustus (vk 29)

Yhdysvallat / Förenta staterna
Yhdysvaltojen yllättävän satotuoton vuoksi maissin ja vehnän hinnat ovat hetkellisesti pudonneet, kun USDA olikin yllättäen nostanut arvioitaan maissin ja vehnän sato-odotuksista. Chicagon maissifutuurin ailahtelusta kertoo hyvin viime perjantain sulkeutuminen hintaan 599 $ ja maanantaina hintaan 499 $. Maissifutuurit ovat nyt viikon ajan heilahdellut paljonkin, mihin on varmasti vaikuttanut pääasiassa viljasopimus ja Yhdysvaltojen epävakaat säät, mutta torstaina pörssin sulkeuduttua on palattu hintatasoon 550 $, joka vastaa pitkälti keskiarvo hintojen viimeisen muutaman viikon sisältä. Kuivuuden lisääntyessä taas Keskilännessä on riskipreemion paluu hintoihin hyvin todennäköistä ja Yhdysvaltojen hinnat ovat myös nostaneet kilpailukykyään dollarin laskusta suhteessa moniin muihin valuuttoihin.
Överraskande höga amerikanska skördar har tillfälligt pressat priserna på majs och vete, eftersom USDA oväntat höjde sin uppskattning av utsikterna för majs- och veteskördarna. En tydlig indikation på volatiliteten i Chicago majsens terminspriser var förra fredagens pris, som stängde på 599 $ och föll till 499 $ på måndagen. Majsterminerna har fluktuerat mycket under veckan, vilket sannolikt påverkat främst av spannmålsavtalet och osäkra väderförhållanden i USA. Efter marknadens stängning på torsdagen har priset återgått till 550 $, i stort sett i linje med genomsnittspriserna under de senaste veckorna. När torkan i Mellanvästern intensifieras är det mycket troligt att riskpremien återvänder till priserna, och de amerikanska priserna har också blivit mer konkurrenskraftiga eftersom dollarn har försvagats mot många andra valutor.
IGC Grains and oilseed index (vk 29)

IGCn vilja ja öljykasvi hintaindeksin perusteella viimeisen kuukauden ajan on kansainvälisillä markkinoilla pyöritty noin 260–275 paikkeilla hinnan suhteen.
Baserat på IGC:s prisindex för spannmål och oljeväxter har de internationella marknaderna legat kring 260–275 i termer av pris den senaste månaden.

Viljaviesti on Vilja-alan yhteistyöryhmän sihteeristön toimittama ajankohtais- ja markkinakatsaus.
Voit antaa palautetta tai muuttaa Viljaviesti-tilausta si tällä lomakkeella.

	Twitter @VYR_fi ja #VYR_fi
	Facebook Vilja-alan yhteistyöryhmä

Uutiskirjeen tiedot perustuvat useisiin eri tietolähteisiin eivätkä ne edusta yksittäisten toimijoiden eikä VYR:n näkemystä. VYR ei ota vastuuta tietojen oikeellisuudesta.

Lähteet

	AMI-informiert.de
	IGC www.igc.int
	USDA www.usda.gov
	Euroopan Komissio ec.europa.eu/agricul ture/cereals
	FAO-AMIS www.amis-outlook.org
	AHDB cereals.ahdb.org.uk
	Strategie Grains www.strategie-grains .com
	Luke www.luke.fi
	Agritel www.agritel.com/en/a gritel
	Ruokavirasto www.ruokavirasto.fi
	Tulli uljas.tulli.fi
	Maaseudun Tulevaisuus www.maaseuduntulevai suus.fi