Euroopan markkinat / Europeiska marknaden
| | 
IGC:n hintaindeksi havainnollistaa edellisen muutaman viikon aikana nähtyä hintanousua. Vaikka pitkällä aikavälillä ei ole kyse suuresta noususta, on noususuhdanne tämän kevään aikana nähtyjen hintapudotusten varjolla jo merkittävä. Euroopassa hintojen nousua on pönkittänyt Mustanmeren viljasopimuksen lähenevä eräpäivä ja Kremlin tahtomattomuus jatkaa sopimusta, mutta myös Saksan vehnän ennustettu 440 000 tonnin sadon pieneneminen. Myös Ranskassa on arvioitu pientä laskua sadon erinomaisen laadun suhteen, jopa 10 % syysohran suhteen. Euron arvo on noussut hieman viime aikoina ja vahvistunut suhteessa dollariin, mikä myös on osasyy Pariisin hintafutuurien viimeaikaisiin liikkeisiin. 22.6. oli vehnän hinta arvioitu jopa 251 €, mutta tämän viikon keskiviikkona nähtiin hinnassa koko edeltävän kuukauden ajalta suurin pudotus eli 3.96 % hintapudotus edellisestä päivästä. Vaikkakin yleiskehitys on ollut ylöspäin saattavat päivien väliset ailahtelut olla silti melko suuria.
IGC har publicerat sitt prisindex, som visar att priserna har stigit under de senaste veckorna. Även om det inte är en stor ökning har den varit betydande jämfört med de prisfall som vi sett under våren. I Europa har priserna stigit på grund av det nära förestående slutet på Svartahavsinitiative t och Kremls ovilja att fortsätta initiativet, men också på grund av en lägre skörd än beräknat på 440 000 ton tyskt vete. Även i Frankrike beräknas den utmärkta kvaliteten minska något, även 10 % för höstkorn. Euron har på senare tid stigit något och stärkts gentemot dollar, vilket också har bidragit till att terminspriserna i Paris har utvecklats som de har gjort. Den 22.6. uppskattades vetepriset till 251 €, men på onsdagen denna vecka noterades den största nedgången under den senaste månaden med en nedgång på 3,96% jämfört med föregående dag. Även om den allmänna trenden har varit uppåtgående kan fluktuationerna mellan olika dagar fortfarande vara ganska stora.
Sää / Väder
Italia, Ruotsi ja Baltian maat erottuivat maina Euroopasta, missä viljan tuotto ja erityisesti vehnän tuotto on heikentynyt selkeinten kuukaudesta. Italiassa säätila on ollut hyvin ristiriitainen viljelyn kannalta, kun normaalia suuremmat sademäärät ovat parantaneet huomattavasti kuivuuden aiheuttamia vahinkoja sadolle, mutta rankkasateet ja näin ollen syntyneet tulvat ovat paikoin myös vaurioittaneet jo haurastunutta viljelyä.
Ruotsissa on kärsitty samankaltaisista sääilmiöistä kuin Suomessa eli kuivuuden ja kuumuuden vaikutuksista. Yli 5 mm sadekertymiä ei ole saavutettu lähes ollenkaan ja vaikka mittavista sadon muutoksista ei vielä ole näkyvää jälkeä, on seuraavat viikot kriittisintä aikaa viljan kasvulle ja jos sateita ei ala saapumaan, voi sadon koko jäädä hyvinkin minimaaliseksi ennusteista huolimatta. Erityisesti kesäviljan, kuten vehnän kasvuvaihetta varjostaa tällä hetkellä kuivuus.
Baltin niemimaa ei poikkea valtavasti Ruotsin sääennusteiden osalta. Suurin ero kuitenkin Ruotsiin nähden on, että kylmyys on ollut enemmän läsnä Baltian niemimaalla, mikä on ollut enemmän hidastava kuin vahingoittava tekijä syys- ja kevätviljan kasvulle. Latviassa ja Liettuassa on jopa mitattu maiden kaikkien aikojen pienimmät sademäärät, joten on ennustetavissa, että tuleva viljasato jää jonkin verran viiden vuoden keskiarvon alle.
Italien, Sverige och de baltiska länderna utmärker sig bland de europeiska länder där förväntningar för spannmålsskördarna, särskilt vete, har sjunkit mest på en månad. Sammanfattningsvis har vädret i Italien varit blandat: mycket regn har hjälpt torkade grödor att återhämta sig, men översvämningar och kraftigt regn har också skadat vissa grödor. I Sverige har väderfenomenen varit mycket lika de i Finland, med torrhet och värme som de största problemen. Om det inte kommer något regn inom den närmaste framtiden är det troligt att skörden blir dålig, och särskilt tillväxtfasen för sommargrödor som vete har påverkats av torrhet. I de baltiska länderna skiljer sig vädermönstren inte nämnvärt från de svenska fenomen. Den största skillnaden är kylan, som har mer bromsat grödornas tillväxt mer än skadat växtligheten. Lettland och Litauen har noterat den lägsta nederbörden i landets historia, så det är mycket troligt att spannmålsskörden kommer att ligga något under det femåriga genomsnittet.
| | | |
