Euroopan markkinat
| | Hinnat
Hintakehitys on ollut varovaisen nousujohteista edellisviikosta lähtien. Päällimmäisenä syynä on globaali kuivuus, mikä lisää nykyiselle satokaudelle heikkoja odotuksia, mutta huolestuttaa myös tulevaisuudessa, kun monen vuoden trendi kuivien ja kuumien keväiden ja kesien parissa jatkuu. Toisena syynä hintojen nousulle on Mustanmeren viljasopimuksen päättymisen uhka.
EU MARS Bulletin mukaan touko- kesäkuun välillä on kaikkien viljojen osalta nähty noin 1–4 % pudotus tuotossa, lukuun ottamatta ruisvehnän ja soijapavun kohdalla. Toisaalta tällä hetkellä pieni pudotus tuotto odotuksissa voisi olla edistävä tekijä hintojen nousulle, sillä tämän hetken viljatuotot kattavat reilusti yli kysynnän, joka niin ikään laskee viljojen hintoja.
Pariisin hintafutuuri pörssi on torstaina 22.6 sulkeutunut hintaan 247 €. Tällä hetkellä hinnat ovat nousussa ja pysyneet jo kahden viikon ajan yli 230 €, joskin hintakehitys siitä ylöspäin on hidasta eikä 240€ alkavia hintoja olla nähty kuin toistaiseksi kaksi näiden viikkojen sisällä. Myös IGC:n vilja- ja öljykasvi indeksin mukaan hinnat eivät ole vuoden alhaisimmalla tasolla, mutta kuitenkin hipovat selkeästi pohjalukemissa, pois lukien riisi, jonka markkinahinta on vuodessa noussut 15 % ja on muutenkin ollut hitaassa mutta varmassa nousussa jo kahden vuoden ajan.
AMIS pitää kuukausittain yllä lannoitteiden hintaseurantaa. Alla oleva kooste kuvaa hyvin laskevaa trendiä lannoitteiden hintojen suhteen, mikä myös heijastuu viljojen hintoihin, mutta lannoitteiden hintojen ollessa korkeita edellisvuonna on tämänhetkisen sadon arvo noussut huomattavasti, jolloin kaikki satovaurioiden seuraukset moninkertaistuvat viljelijöille. Maassa olevien kalliiden lannoitteiden vuoksi myös nousut viljojen hinnoissa olisi kannattavan katteen puolesta toivottavia.
Sää
Euroopassa suurimmat satovauriot ovat osuneet kevätohran kohdalle. Euroopan komission EU MARS Bulletin mukaan viime kuun kuivuus on päättynyt suurella osaa Iberian niemimaata, mutta sen sijaan Pohjois-Euroopan alueilla sateiden puute ja lämpö on aiheuttanut vaurioita sadoille. Kuitenkin alueilla, joissa voidaan puhua jopa sateiden ylijäämästä, on nähty, ettei maaperä pysty imemään vettä enää ripeään tahtiin, jonka vuoksi tulvat ja tuholaiset ovat päässeet valloilleen ja vahingoittaneet syysviljaa. Erityisesti kesäkasvien viljelyä on jouduttu jatkaa vähäisillä kasteluilla juurikin Iberian niemimaalla sillä saapuneet sateet ovat olleet niukat eivätkä riittävät elvyttämään kasvustoa ennalleen. Etelä-Euroopan maita kuten Italiaa, Espanjaa ja Unkaria on koetellut tavallista kosteammat olosuhteet.
Kun vertaillaan vehnän kokonaistuottoa Euroopassa, on tuotto ennuste ollut huomattavasti vihreämpi eli parempi, kuin mitä nyt uusimman raportin ennusteessa. Vaikka erot maiden vehnän tuotossa ovat olleet pienet toukokuun ja kesäkuun välillä, ovat nämä pienetkin eroavaisuudet riittäneet pudottamaan maita pois keskiarvoa korkeamman tuoton maista. Vehnän heikentyneet sadot ovat tulosta enimmäkseen kuivuudesta ja kuumuudesta.
Ranska
Vaikka Ranskakin on kärsinyt sateiden puutteesta ei tämä ole päässyt vaikuttamaan maan viljakehitykseen merkittävästi toistaiseksi. Olennaista on ollut alkukevään aikana tullut sateisempi kausi, joka edelleen auttaa maaperää pärjäämään, vaikka viime aikoina kuivemmat olosuhteet ovat olleet uusi normi. Kevät- ja syysviljan ennusteet pysyvät kuitenkin yli 5 vuoden keskiarvon ja kesäviljankin suhteen on ennustettavissa vain hyvin marginaalinen pudotus. Strategie grainsin mukaan erityisen onnistunutta tuottoa on odotettavissa Uuden-Akvitanian alueella. Sen sijaan pohjoisemmassa pienijyväiset viljat ovat pärjänneet paremmin, mutta kuumuuden ja kuivuuden ennustetaan vaikuttavan myöhemmin kylvettyjen lohkojen kasvuun.
| | | |
