Uutiskirje julkaistaan 2-3 viikon välein.  Sikaruttoa koskevaa tiedotusta kannattaa seurata VYR:n ja Ruokaviraston nettisivuilta. VYR:n puintitilannetiedotus alkaa 13.8.2026 vuorotellen ProAgrian kasvutilannetiedotuksen kanssa. 

Sikaruttotilanne Suomessa vaikuttaa viljaketjuun

Afrikkalaisen sikaruton (African swine fever, ASF) löytyminen kuolleista villisioista Kaakkois-Suomesta on herättänyt paljon keskustelua ja kysymyksiä myös viljaketjussa. Afrikkalainen sikarutto vaikuttaa sikatalouden lisäksi laajasti koko viljaketjuun, muuhun kotieläintuotantoon, metsätalouteen, metsästykseen, liikkumiseen ja luonnossa harrastamiseen sekä kuljetuksiin. Levitessään sikarutto voi vaikuttaa myös kansantalouteen ja vientiin.

Ruokavirasto keskeinen viranomainen

Ruokavirasto vastaa ASF:ään liittyvistä viranomaisohjeista, tulkinnoista ja ajantasaisesta tilannekuvasta. Toiminnan tavoitteena on estää taudin leviäminen Suomessa.

Ruokavirasto on 31.7.2026 antanut tartuntavyöhykettä koskevan päätöksen, jossa viljaketjun kannalta keskeisiä määräyksiä ovat muun muassa:

• tartuntavyöhykkeeltä kerättyä viljaa ja muita kasveja ei saa käyttää sikojen rehuna, kuivikkeena tai virikkeenä
• maa- ja metsätalouskoneiden siirtäminen pois tartuntavyöhykkeeltä on sallittua ainoastaan pestyinä ja desinfioituina.

Ruokaviraston on linjannut 6.8.2026, että tartuntavyöhykkeellä tuotetut kasvit, jotka mahdollisesti voivat päätyä sikojen rehuksi (ml. oheistuotteet), tulee varastoida vähintään 30 vrk yli nollan asteen lämpötilassa sikaeläinten ulottumattomissa. Tämän jälkeen niitä voi käyttää sikojen rehuna. 

Määräysten vaikutuksia viljaketjuun

Määräys, joka koskee tartuntavyöhykkeeltä kerättyä viljaa ja muita kasveja, on käytännössä haastava viljaketjun kannalta. Rajoitukset koskevat kaikkea sian ruokintaan päätyvää viljaa ja muita kasveja, siis myös elintarviketeollisuuden sivujakeita.

Viljatoimijat joutuvat ottamaan toiminnassaan huomioon haasteet pitää erillään eri alueiden viljaerät ja valmistuksen sivujakeet alue- ja asiakaskohtaisesti.  Eri alueiden viljojen jaottelu varastoihin ilman ristikontaminaation riskiä on haastavaa. Haastetta lisää se, ettei viljatoimija voi aina tietää, mihin tarkoitukseen kukin asiakas kunkin sivujae-erän käyttää lopulta. Edellä mainituista syistä viljatoimijat joutuvat harkitsemaan riskinhallinnan näkökulmasta viljanhankintaa tartuntavyöhykkeeltä, mikä voi johtaa viranomaismääräyksiä tiukempiin toimintatapoihin. Ruokaviraston 6.8. tekemä viljan ml. sivujakeet varastointia koskeva linjaus helpottaa tilannetta viljaketjussa. 

Rajoitusmääräysten kesto

Tilanteen kestosta ei pystytä sanomaan mitään tässä vaiheessa.  Paljon riippuu uusien sikaruttotapauksien ilmaantumisesta ja siitä, miten rajoitustoimet tehoavat. Sikaruton aiheuttamia rajoitustoimia on saatu nopeimmillaan purettua vuodessa Ruotsissa tehokkaan toiminnan ansiosta. Suomen viranomaiset ovat ottaneet oppia Ruotsin ja muiden EU-maiden toimintamalleista.

Lue lisää

JRC:n heinäkuun lopussa julkaistun markkinaraportin mukaan toistuvat helleaallot lyhensivät syysviljojen jyvien täyttymisvaihetta ja aikaistivat sadonkorjuuta. Sadonkorjuu on jo päättynyt eteläisessä Euroopassa ja etenee muualla. EU:n syysviljojen satoennusteita on tarkistettu alaspäin 1–4 %, minkä seurauksena viljasadon kokonaisnäkymä on noin 1 % viiden vuoden keskiarvon alapuolella.

Kevätkylvöisillä peltokasveilla poikkeuksellinen kuumuus ja vähäiset sateet Länsi- ja Keski-Euroopassa vähensivät maaperän kosteutta, rajoittivat biomassan kertymistä ja haittasivat kukintaa. Satoennusteita on laskettu kaikille keväällä kylvetyille peltokasveille, erityisesti maissille ja auringonkukalle (6–7 %). Kuumien ja kuivien olosuhteiden ennustetaan jatkuvan Länsi-Euroopassa, mikä lisää uusien satotappioiden riskiä.

Turkissa syyskylvöisten peltokasvien sadot ovat ennätyksellisen korkeita viileän ja sateisen kevään ansiosta. Kevään sääolot loivat suotuisat satonäkymät myös keväällä kylvetyille kasvustoille.

Lue lisää

FAO:n viimeisin ennuste maailman viljantuotannosta vuonna 2026  on 2 983 miljoonaa tonnia, mikä on 1,9 prosenttia vähemmän kuin kaikkien aikojen ennätysvuonna 2025, mutta olisi edelleen historian toiseksi suurin tuotantomäärä.

Maailman viljojen pl. vehnä ja riisi tuotantoennuste on nyt 1 624 miljoonaa tonnia, jääden vain niukasti edellisvuoden tasosta. Kasvu heijastaa odotuksia suuremmasta maailmanlaajuisesta maissisadosta, sillä tuoreet viralliset arviot Argentiinasta, Brasiliasta, Kiinasta (Manner-Kiina) ja Sambialta viittaavat aiemmin ennakoitua vahvempiin satoihin. Yleisesti suotuisat sääolosuhteet ovat nostaneet satotasot keskimääräistä korkeammiksi. Nämä parannukset ovat enemmän kuin kompensoineet ohran tuotantoennusteiden laskut Argentiinassa ja Euroopan unionissa. 

Maailman vehnäntuotantoennustetta on 806,5 miljoonaa tonnia vuonna 2026, mikä on 4,3 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tarkistus alaspäin johtuu pääasiassa Australian tuoreista virallisista tiedoista, jotka vahvistavat odotukset vehnäntuotannon laskusta viiden vuoden keskiarvon alapuolelle. Syinä nähdään El Niñon aiheuttamien keskimääräistä vähäisempien sateiden lisääntynyt todennäköisyys ja kohonneet tuotantopanosten kustannukset, joiden odotetaan rajoittavan sekä kylvöalaa että satoja huolimatta viimeaikaisista sateista osissa maata. 

FAO:n ennuste maailman viljan käytöstä kaudella 2026/27 on 2 961 miljoonaan tonniin, ja sen arvioidaan nyt olevan 8,9 miljoonaa tonnia (0,3 prosenttia) enemmän kuin kaudella 2025/26. Viljojen pl. vehnä ja riisi  käytön odotetaan edelleen kasvavan 8,0 miljoonalla tonnilla (0,5 prosenttia) kaudella 2026/27. Kasvua tukevat rehukäytön lisääntyminen erityisesti Etelä-Amerikassa sekä elintarvikekäytön kasvu ennen kaikkea Afrikassa. Maailman vehnän käyttöennustetta on laskettu 3,6 miljoonalla tonnilla 802,5 miljoonaan tonniin, mikä on hieman alle kauden 2025/26 tason. Tämä johtuu pääosin rehukäytön vähenemisestä Kiinassa, kun vehnän kilpailukyky heikkenee maissin hintojen vakaantuessa.

Lähde: FAO Cereal Supply and Demand Brief, July, 2026.

FAO:n, IGC:n ja USDA:n maailman markkinoita koskevat viljatasearviot löydät kootusti täältä.

Strategie Grains:n heinäkuun kauraraportissa kauden 2026/27 tuotantoennuste selvästi alempi kuin vuonna 2025/26. Rehukäytön ennusteita on tarkistettu hieman alaspäin, varastojen odotetaan pienenevän merkittävästi sekä markkinatasapainon arvioidaan normalisoituvan kaudella 2026/27.

Kauden 2025/26 suuren tarjonnan ja korkeiden varastojen jälkeen markkinatilanteen odotetaan olevan tasapainoisempi vuonna 2026/27.

Maailman kaurantuotannon odotetaan vähenevän kauteen 2025/26 verrattuna useimmilla tärkeimmillä tuotantoalueilla. Syinä ovat pienemmät viljelyalat ja tämänhetkiset satotasoarviot:

• USA: tuotanto -9 % (sekä viljelyalan että satotason lasku)
• Kanada: tuotanto -14 %
• Venäjä: tuotanto -17 %

Australiassa tuotannon ennustetaan kuitenkin kasvavan viljelyalan kasvun myötä noin 5 %, mikäli kasvuolosuhteet säilyvät suotuisina.

Maailmanmarkkinoiden tasapainon odotetaan pysyvän vakaana erittäin suurten siirtymävarastojen ansiosta. EU:ssa markkinatilanteen odotetaan olevan tasapainossa.

Lue lisää

Viljaviesti on Vilja-alan yhteistyöryhmän sihteeristön toimittama ajankohtais- ja markkinakatsaus.

Voit antaa palautetta tai muuttaa Viljaviesti-tilausta si tällä lomakkeella.

• X (Twitter): @VYR_fi ja #VYR_fi
• Facebook: Vilja-alan yhteistyöryhmä

Uutiskirjeen tiedot perustuvat useisiin eri tietolähteisiin eivätkä ne edusta yksittäisten toimijoiden eikä VYR:n näkemystä. VYR ei ota vastuuta tietojen oikeellisuudesta.

Lähteet

• AMI-informiert.de 
• IGC www.igc.int
• USDA www.usda.gov
• Euroopan Komissio ec.europa.eu/agricul ture/cereals
• FAO-AMIS www.amis-outlook.org
• AHDB cereals.ahdb.org.uk
• Strategie Grains www.strategie-grains.com
• Luke www.luke.fi
• Agritel www.agritel.com/en/a gritel
• Ruokavirasto www.ruokavirasto.fi
• Tulli uljas.tulli.fi