Sikaruttotilanne Suomessa vaikuttaa viljaketjuun -päivitys 25.9.2026

Afrikkalaisen sikaruton (African swine fever, ASF) löytyminen kuolleista villisioista Kaakkois-Suomesta on herättänyt paljon keskustelua ja kysymyksiä myös viljaketjussa. Afrikkalainen sikarutto vaikuttaa sikatalouden lisäksi laajasti koko viljaketjuun, muuhun kotieläintuotantoon, metsätalouteen, metsästykseen, liikkumiseen ja luonnossa harrastamiseen sekä kuljetuksiin. Levitessään sikarutto voi vaikuttaa myös kansantalouteen ja vientiin.

Ruokavirasto keskeinen viranomainen

Ruokavirasto vastaa ASF:ään liittyvistä viranomaisohjeista, tulkinnoista ja ajantasaisesta tilannekuvasta. Toiminnan tavoitteena on estää taudin leviäminen Suomessa.

Ruokavirasto on tehnyt uusien sikaruttolöydösten myötä useita aikaisempia päätöksiä korvaavia tartuntavyöhykettä koskevia päätöksiä . Alueella voimassa olevat rajoitukset löytyvät Ruokaviraston päätös afrikkalaisen sikaruton vuoksi tartuntavyöhykkeen perustamisesta annetun päätöksen muuttamisesta 24.9. Viljaketjun kannalta keskeisiä määräyksiä ovat muun muassa:

sikaeläinten ruokkiminen alueelta kerätyllä viljalla tai muilla kasveilla on kielletty ellei niitä ole käsitelty rehualan laitoksessa menetelmällä, joka tuhoaa afrikkalaisen sikaruton viruksen, taikka varastoitu sikaeläinten ulottumattomissa vähintään 30 vuorokauden ajan yli nollan asteen lämpötilassa ennen käyttöä.
alueelta kerättyjen olkien käyttö sikaeläimille on kielletty (esimerkiksi kuivikkeena tai virikkeenä) ellei niitä ole varastoitu sikaeläinten ulottumattomissa vähintään 90 vuorokauden ajan yli nollan asteen lämpötilassa ennen käyttöä.
maa- ja metsätalouskäytössä olleiden koneiden siirto pois vyöhykkeeltä on sallittua vain pestynä ja desinfioituna.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 1266/2020 rehualan toiminnanharjoittamisesta, pykälässä 20 mainittu rehuseosten kuumennuskäsittely soveltuu myös ASF-viruksen tuhoamiseen:
Kanojen, broilereiden ja kalkkunoiden sekä sikojen ja nautojen rehuseoksia valmistavan rehualan toimijan on varmistettava, että kyseisten rehuseosten lämpötila rakeistuksessa tai muussa kuumennuskäsittelyssä on vähintään 81 °C:tta tai että rehuseosta on kuumennettu vähintään 75 °C:ssa 10 minuuttia.

Määräysten taustaa viljaketjun kannalta

Ruokaviraston määräysten taustalla on villisikojen elintavat syödä viljaa ja möyhentää voimaperäisesti viljelyksiä. Luken tekemien viljelyhaastattelujen mukaan villisiat ovat eniten kauran, perunan ja vehnän kimpussa, vaikka niille maistuu monet muutkin viljelykasvit. Tutkimuksissa on havaittu kesällä villisikojen liikkumisessa selvä siirtymä pelloille viljan kypsyessä.

Sikaruttoa aiheuttava virus on erittäin kestävä, säilyen

maaperässä yli 6 kuukautta
kuolleen sian ruhossa useita kuukausia
sikojen ja villisikojen ulosteessa ja virtsassa huoneenlämmössä (+20 °C) noin 2 viikkoa, kylmässä (+4 °C) useita kuukausia

Määräysten vaikutuksia viljaketjuun

Tartuntavyöhykkeellä A viljeltävien vilja-, palko- ja öljykasvien vuoden 2026 tukihaun mukainen viljelyala on yhteensä noin 5 900 ha ja 28.8. päätöksellä laajennetun B-alueen noin 19 600 ha (ASF B-tartuntavyöhykkeen viljelyalat ja tuotantosuunnat). Määräys, joka koskee tartuntavyöhykkeeltä kerättyä viljaa ja muita kasveja, on käytännössä haastava viljaketjun kannalta huolimatta ensimmäisen Ruokaviraston päätöksen (31.7.) jälkeen tehdyistä varastointia ja rehualan laitoksessa tehtävää käsittelyä koskevista tarkennuksista. Rajoitukset koskevat kaikkea sian ruokintaan päätyvää viljaa ja muita kasveja, siis myös elintarviketeollisuuden sivujakeita. Viljatoimijat joutuvat ottamaan toiminnassaan huomioon haasteet pitää erillään eri alueiden viljaerät ja valmistuksen sivujakeet alue- ja asiakaskohtaisesti. Eri alueiden viljojen jaottelu varastoihin ilman ristikontaminaation riskiä on haastavaa. Haastetta lisää se, ettei viljatoimija voi aina tietää, mihin tarkoitukseen kukin asiakas kunkin sivujae-erän käyttää lopulta. Edellä mainituista syistä viljatoimijat joutuvat harkitsemaan riskinhallinnan näkökulmasta viljanhankintaa tartuntavyöhykkeeltä, mikä voi johtaa viranomaismääräyksiä tiukempiin toimintatapoihin.

Rajoitustoimenpiteet ovat alkaneet tartuntavyöhykkeen asettamisesta lähtien, niitä ei sovelleta takautuvasti. Viimeisin sikaruttolöydös Pyhtäällä (tilanne 28.8.) laajensi tartuntavyöhykettä, mutta toistaiseksi ydinvyöhyke pysyi ennallaan. Tartuntavyöhykkeen länsiosaan saatetaan perustaa toinen ydinalue, kun tietoa tartunnan esiintymisestä siellä saadaan lisää. Jos puintialue ei ole ollut sadon puimisen ja pois viemisen aikaan tartuntavyöhykkeellä, niin myöhemmin perustettavalla tartuntavyöhykkeellä voimassa olevat rajoitukset eivät päde ko. satoon. Jos vain osa tilan viljalohkoista on tartuntavyöhykkeellä, rajoitus koskee vain tartuntavyöhykkeen sisäpuolella olevia aloja. Tartuntavyöhykkeellä tuotetun viljan ml. sivujakeet varastointi lähellä sikatiloja ei kuulu rajoituksen piiriin.

EU:n sisällä noudatetaan yhteistä eläintautilainsäädäntöä, jolla rajataan kauppavaikutukset vain taudin esiintymisen vuoksi asetetuille vyöhykkeille. Kasviperäisten rehujen ja elintarvikkeiden viennille ei ole asetettu rajoituksia. Viennin kohdemailla voi kuitenkin olla Suomen tapaan viranomaisten antamia suosituksia, joissa ei suositella rehujen sisämarkkinatuontia ASF-alueilta tai suositellaan rehujen varastointia ja kuumennusta. EU:n ulkopuolisten kauppakumppanien kanssa kaupan ehdot neuvotellaan erikseen kahdenvälisesti. Ruokaviraston rehujaosto myöntää rehualan toimijoille kasviperäisten rehujen vientitodistuksia. Ruokaviraston yleisesti myöntämissä kasviperäisten rehujen vientitodistusten todistuspohjissa ei ole ollut afrikkalaiseen sikaruttoon liittyviä ehtoja, joten näiden osalta vienti jatkuu normaalisti. Ruokaviraston vientijaostoon ei ole tullut tietoa mahdollisista EU:n ulkopuolisten viennin kohdemaiden asettamista rajoituksista viljaa sisältävien tuotteiden viennissä (ks. Päivittyvät vientirajoitukset).

Kuljetuskaluston puhdistus ja desinfiointi on rehualan toimijoille tuttua puuhaa salmonellavaatimuksiin liittyen. Tähän liittyvä ohje löytyy Ruokaviraston nettisivuilta. . Desinfiointiaineiden osalta tulee kuitenkin varmistaa, että ne tehoavat myös ASF-virukseen. Myös ETT on julkaissut maatalouskoneiden puhdistus- ja desinfiointiohjeen. Tartuntavyöhykkeeltä korjattavan ja kuljetettavan muiden kuin sikojen rehuksi menevän sadon suhteen menetellään normaalien salmonellan varmuustoimenpiteiden mukaisesti.

Tartuntavyöhykkeellä viljelijöiden kannattaa varautua varastoimaan viljaa tavanomaista pidempään. Mikäli tilan viljavarastot uhkaavat täyttyä, kannattaa tilanteesta keskustella viljatoimijoiden kanssa.

Rajoitusmääräysten kesto

Tilanteen kestosta ei pystytä sanomaan mitään tässä vaiheessa. Paljon riippuu uusien sikaruttotapauksien ilmaantumisesta ja siitä, miten rajoitustoimet tehoavat. On tärkeää, että villisikojen raatolöydöksistä ilmoitetaan kaikkialla, eikä pelätä alueen laajentumista. Sikaruton aiheuttamia rajoitustoimia on saatu nopeimmillaan purettua vuodessa Ruotsissa tehokkaan toiminnan ansiosta. Suomen viranomaiset ovat ottaneet oppia Ruotsin ja muiden EU-maiden toimintamalleista.

Mistä tuoretta tietoa?

Kaikkien viljaketjun toimijoiden kannattaa ottaa seurantaan Ruokaviraston jatkuvasti päivitettävä Usein kysyttyjen kysymysten-sivu.. Ruokavirasto tiedottaa sikaruttoasioista tartuntavyöhykkeen viljelijöille 7.8. Viljelijäkirje on kaikkien luettavissa täällä. Lisäksi Ruokavirasto on laajentanut infoa nettisivuillaan avaamalla teemasivuston.

Ruokavirasto on ottanut käyttöön sähköpostiosoitteen asf26@ruokavirasto.fi, johon voi lähettää kysymyksiä. Vastaamisviive tulee olemaan päiviä, mahdollisesti viikkoja, koska henkilöstö oli ylityöllistettyä jo ennen sikaruttoa. Rehuteollisuuden rehuihin liittyviä kysymyksiä voi lähettää myös rehukyselyt@ruokavirasto.fi – virkasähköpostilaatikkoon.

Lisätietoa: