Euroopan komission JRC tutkimuspalvelun uusimman raportin mukaan heinäkuun alun ja elokuun puolivälin välisenä aikana suurta osaa Euroopasta ovat koetelleet pitkittyneet hellejaksot ja vesivaje. Säätilanne on alentanut satotasoa, aiheuttanut satomenetyksiä ja heikentänyt laidunten tuottokykyä. Sääolosuhteet ovat olleet selvästi suotuisammat Pohjois- ja Itä-Euroopassa. Satovahinkojen lopullista laajuutta ei kuitenkaan vielä pystytä arvioimaan luotettavasti.
JRC:n raportissa tilanne on jaettu kolmeen kategoriaan: alueisiin, joilla esiintyy samanaikaisesti lämpöstressiä ja vesivajetta, alueisiin, joilla on erityisesti lämpöstressiä, sekä alueisiin, joilla keskeinen ongelma on vesivaje. Vakavimmat olosuhteet ovat keskittyneet Länsi-, Keski- ja osin Etelä-Eurooppaan, kun taas vesivaje on ollut merkittävä haaste myös Pohjois-Euroopan ja Itä-Euroopan tietyillä alueilla. Komission mukaan vaikutusten lopullinen merkitys sadolle tarkentuu vasta sadonkorjuun edetessä ja eritoten maissilla.
Vaikutukset kasvustoihin näkyvät heikentyneenä kukintana, biomassan kertymisen vähenemisenä, jyvien vajaana täyttymisenä sekä ennenaikaisena tuleentumisena. Kasvustojen kastelumahdollisuuksia ovat paikoin rajoittaneet vähäiset vesivarat. Vakavimmat vaikutukset on havaittu erityisesti Keski-Euroopassa sekä osissa Ranskaa ja Italiaa ja joissa vaikutukset ovat voimistuneet heinäkuun aikana. Kohtalaisia vaikutuksia on todettu muun muassa Benelux-maissa sekä Kaakkois-Euroopassa.
EU:n peltokasvien viljelyala tarkentunut
Komissio on pienentänyt elokuun EU:n peltokasvien viljelyalan päivityksessä kokonaisalaa noin 0,3 milj. ha verrattuna heinäkuun tilanteeseen ja se on 48,5 milj. ha. Komissiolla oli nyt käytössään kattavammin jäsenvaltioiden virallisia pinta-alatietoja. Viime vuonna vilja-alan suuruus oli lähes 50 milj. ha. Verrattuna 5 vuoden keskimääräiseen tämän vuoden ala on 4 % pienempi. Vehnällä tuotantoala pienenee viime vuodesta 1,4 % ja on 21,2 milj. ha. Ohran ala suurenee arviossa viime vuodesta 3,2 % ja on 10,3 milj. ha. Verrattuna 5 vuoden keskimääräiseen, ohran tuotantoala on lähes samalla tasolla. Maissin viljelyalan arvioidaan pienenevän 11,3 % ollen 7,5 milj. ha. Komissio arvioi kauran tuotantoalan vähenevän viime vuodesta 3,7 % ja se on 2,5 milj. ha.
EU:n kokonaissato on komission tämänhetkisen näkemyksen mukaan 262,7 milj. tn eli 9,4 % viime vuoden ja 4,4 % viiden vuoden keskimääräistä pienempi. Verrattuna heinäkuun arvioon (262,8 milj.tn), jolloin oli tehty suuri tarkistus alaspäin, ei komissio tällä kertaa ollut juurikaan pienentänyt satonäkymää. Vehnällä sato pienenee viime vuodesta 8,3 % ja olisi 124,2 milj. tn. Heinäkuun arviossa vehnälle ennustettiin 124,4 milj. tn satoa. Ohran 52,9 milj. tn sato olisi 4,9 % viime vuotta pienempi. Maissilla sato arvioidaan 50,1 milj. tn (-16,8 %). Kauran 7,9 milj. tn sato olisi 10,6 % viime vuotta pienempi.
EU viljataseen osalta komissio arvioi maissin tuonnin suurenevan viime kaudesta 1 milj. tn. Tuotantoeläinten viljan rehukäytön arvioidaan suurenevan 0,5 milj, tn tasolle 159,7 milj. tn, koska laidunten tuottokyky on sääolosuhteiden vuoksi heikentynyt. Komission tämänhetkinen arvio on, että EU viljojen loppuvarastot pienenevät 9,3 milj. tn ollen 35,3 milj. tn.
Rapsin hinta EU:ssa on laskenut 1 % kuukauden takaiseen verrattuna, mutta on edelleen 14 % korkeammalla kuin vuoden takaiseen verrattuna. Hintatasoa tukevat biopolttoainesektorin vahva kysyntä sekä heikentyneet satonäkymät. Rapsin hinta Ranskassa (Moselle) on tällä erää 636 $/tn.
EU;n öljykasvien tuotantoarvio on 31,2 milj. tn, mikä on 1 milj. tn vähemmän kuin kuukauden takaiseen verrattuna sekä 1,8 % pienempi kuin viime kaudella ja 1,2 % yli viiden vuoden keskiarvon. Lasku johtuu pääasiassa soijan alentuneista satoarvioista. Rapsin osalta tuotantoarvio on 19,45 milj. tn, kun viime vuonna sato oli reilu 20,17 milj. tn. EU:n viiden vuoden keskisato rapsilla on 18,8 milj. tn.
Lähde: Euroopan komission peltokasviasiantuntijaryhmä 27.8.2026.