Siirry suoraan sisältöön

Uutisia viljaketjusta

Sikaruttotilanne Suomessa vaikuttaa viljaketjuun


Afrikkalaisen sikaruton (African swine fever, ASF) löytyminen kuolleista villisioista Kaakkois-Suomesta on herättänyt paljon keskustelua ja kysymyksiä myös viljaketjussa. Afrikkalainen sikarutto vaikuttaa sikatalouden lisäksi laajasti koko viljaketjuun, muuhun kotieläintuotantoon, metsätalouteen, metsästykseen, liikkumiseen ja luonnossa harrastamiseen sekä kuljetuksiin. Levitessään sikarutto voi vaikuttaa myös kansantalouteen ja vientiin.

Ruokavirasto keskeinen viranomainen

Ruokavirasto vastaa ASF:ään liittyvistä viranomaisohjeista, tulkinnoista ja ajantasaisesta tilannekuvasta. Toiminnan tavoitteena on estää taudin leviäminen Suomessa.

Ruokavirasto on 31.7.2026 antanut tartuntavyöhykettä koskevan päätöksen, jossa viljaketjun kannalta keskeisiä määräyksiä ovat muun muassa:
• tartuntavyöhykkeeltä kerättyä viljaa ja muita kasveja ei saa käyttää sikojen rehuna, kuivikkeena tai virikkeenä
• maa- ja metsätalouskoneiden siirtäminen pois tartuntavyöhykkeeltä on sallittua ainoastaan pestyinä ja desinfioituina.

Ruokavirasto on linjannut 6.8.2026 (tiedote 7.8.2026), että tartuntavyöhykkeellä tuotetut kasvit, jotka mahdollisesti voivat päätyä sikojen rehuksi (ml. oheistuotteet), tulee varastoida vähintään 30 vrk yli nollan asteen lämpötilassa sikaeläinten ulottumattomissa. Tämän jälkeen niitä voi käyttää sikojen rehuna.

Määräysten taustaa viljaketjun kannalta

Ruokaviraston määräysten taustalla on villisikojen elintavat syödä viljaa ja möyhentää voimaperäisesti viljelyksiä. Luken tekemien viljelyhaastattelujen mukaan villisiat ovat eniten kauran, perunan ja vehnän kimpussa, vaikka niille maistuu monet muutkin viljelykasvit. Tutkimuksissa on havaittu kesällä villisikojen liikkumisessa selvä siirtymä pelloille viljan kypsyessä.

Sikaruttoa aiheuttava virus on erittäin kestävä, säilyen

  • maaperässä yli 6 kuukautta
  • kuolleen sian ruhossa useita kuukausia
  • sikojen ja villisikojen ulosteessa ja virtsassa huoneenlämmössä (+20 °C) noin 2 viikkoa, kylmässä (+4 °C) useita kuukausia

Määräysten vaikutuksia viljaketjuun

Tartuntavyöhykkeellä viljeltävien vilja-, palko- ja öljykasvien vuoden 2026 tukihaun mukainen viljelyala on yhteensä 5 932,53 ha. Määräys, joka koskee tartuntavyöhykkeeltä kerättyä viljaa ja muita kasveja, on käytännössä haastava viljaketjun kannalta. Rajoitukset koskevat kaikkea sian ruokintaan päätyvää viljaa ja muita kasveja, siis myös elintarviketeollisuuden sivujakeita. Viljatoimijat joutuvat ottamaan toiminnassaan huomioon haasteet pitää erillään eri alueiden viljaerät ja valmistuksen sivujakeet alue- ja asiakaskohtaisesti. Eri alueiden viljojen jaottelu varastoihin ilman ristikontaminaation riskiä on haastavaa. Haastetta lisää se, ettei viljatoimija voi aina tietää, mihin tarkoitukseen kukin asiakas kunkin sivujae-erän käyttää lopulta. Edellä mainituista syistä viljatoimijat joutuvat harkitsemaan riskinhallinnan näkökulmasta viljanhankintaa tartuntavyöhykkeeltä, mikä voi johtaa viranomaismääräyksiä tiukempiin toimintatapoihin. Tilannetta helpottaa Ruokaviraston 6.8.2026 tekemä linjaus tartuntavyöhykkeellä tuotetun viljan varastoinnista vähintään 30 vrk yli nollan asteen lämpötilassa.

Rajoitustoimenpiteet ovat alkaneet tartuntavyöhykkeen asettamisesta lähtien, niitä ei sovelleta takautuvasti. Jos puintialue ei ole ollut sadon puimisen ja pois viemisen aikaan tartuntavyöhykkeellä, niin myöhemmin perustettavalla tartuntavyöhykkeellä voimassa olevat rajoitukset eivät päde ko. satoon. Jos vain osa tilan viljalohkoista on tartuntavyöhykkeellä, rajoitus koskee vain tartuntavyöhykkeen sisäpuolella olevia aloja.

Tartuntavyöhykkeellä tuotetun viljan ml. sivujakeet varastointi lähellä sikatiloja ei kuulu rajoituksen piiriin. Rehutehtaiden kuumennuskäsittelylämpötilat tuhoavat viruksen, mutta kuumennuskäsittelyynkään ei saa tuoda tartuntavyöhykkeeltä raaka-aineita sikojen rehuihin (huom. Ruokaviraston 6.8.2026 tekemä linjaus varastointiin liittyen).

EU:n sisällä noudatetaan yhteistä eläintautilainsäädäntöä, jolla rajataan kauppavaikutukset (sisältää viljan viennin) vain taudin esiintymisen vuoksi asetetuille vyöhykkeille. Sen sijaan EU:n ulkopuolisten kauppakumppanien kanssa kaupan ehdot neuvotellaan erikseen kahdenvälisesti. Jos kauppakumppanimaan kanssa on pystytty sopimaan ns. regionalisaatiosta eli alueellistamisesta, voidaan kaupalle aiheutuvia rajoituksia soveltaa pelkästään taudin esiintymisalueelle. Jos regionalisaatiosopimusta ei ole, ehtona on yleensä, että koko Suomi on vapaa ASF:stä. Myös luonnonvaraisilla villisioilla Suomessa esiintyvä tautitapaus aiheuttaa tarpeen ehtojen uudelleensopimiselle.

Kuljetuskaluston puhdistus ja desinfiointi on rehualan toimijoille tuttua puuhaa salmonellavaatimuksiin liittyen. Tähän liittyvä ohje löytyy Ruokaviraston nettisivuilta. . Desinfiointiaineiden osalta tulee kuitenkin varmistaa, että ne tehoavat myös ASF-virukseen. Myös ETT on julkaissut maatalouskoneiden puhdistus- ja desinfiointiohjeen. Tartuntavyöhykkeeltä korjattavan ja kuljetettavan muiden kuin sikojen rehuksi menevän sadon suhteen menetellään normaalien salmonellan varmuustoimenpiteiden mukaisesti.

Tartuntavyöhykkeellä viljelijöiden kannattaa varautua varastoimaan viljaa tavanomaista pidempään. Mikäli tilan viljavarastot uhkaavat täyttyä, kannattaa tilanteesta keskustella viljatoimijoiden kanssa.

Rajoitusmääräysten kesto

Tilanteen kestosta ei pystytä sanomaan mitään tässä vaiheessa. Paljon riippuu uusien sikaruttotapauksien ilmaantumisesta ja siitä, miten rajoitustoimet tehoavat. On tärkeää, että villisikojen raatolöydöksistä ilmoitetaan kaikkialla, eikä pelätä alueen laajentumista. Sikaruton aiheuttamia rajoitustoimia on saatu nopeimmillaan purettua vuodessa Ruotsissa tehokkaan toiminnan ansiosta. Suomen viranomaiset ovat ottaneet oppia Ruotsin ja muiden EU-maiden toimintamalleista.

Mistä tuoretta tietoa?

Kaikkien viljaketjun toimijoiden kannattaa ottaa seurantaan Ruokaviraston jatkuvasti päivitettävä Usein kysyttyjen kysymysten-sivu.. Ruokavirasto tiedottaa sikaruttoasioista tartuntavyöhykkeen viljelijöille 7.8. Viljelijäkirje on kaikkien luettavissa täällä. Lisäksi Ruokavirasto on laajentanut infoa nettisivuillaan avaamalla teemasivuston.

Ruokavirasto ottaa käyttöön yhteyssähköpostiosoitteen (asf26@ruokavirasto.fi), johon voi lähettää kysymyksiä. Vastaamisviive tulee olemaan päiviä, mahdollisesti viikkoja, koska henkilöstö oli ylityöllistettyä jo ennen sikaruttoa. Rehuteollisuuden rehuihin liittyviä kysymyksiä voi lähettää myös rehukyselyt@ruokavirasto.fi – virkasähköpostilaatikkoon.

Lisätietoa: