Toistuvat helleaallot lyhensivät syysviljojen jyvien täyttymisvaihetta ja aikaistivat sadonkorjuuta. Sadonkorjuu on jo päättynyt eteläisessä Euroopassa ja etenee muualla. EU:n syysviljojen satoennusteita on tarkistettu alaspäin 1–4 %, minkä seurauksena viljasadon kokonaisnäkymä on noin 1 % viiden vuoden keskiarvon alapuolella.
Kevätkylvöisillä peltokasveilla poikkeuksellinen kuumuus ja vähäiset sateet Länsi- ja Keski-Euroopassa vähensivät maaperän kosteutta, rajoittivat biomassan kertymistä ja haittasivat kukintaa. Satoennusteita on laskettu kaikille keväällä kylvetyille peltokasveille, erityisesti maissille ja auringonkukalle (6–7 %). Kuumien ja kuivien olosuhteiden ennustetaan jatkuvan Länsi-Euroopassa, mikä lisää uusien satotappioiden riskiä.
Turkissa syyskylvöisten peltokasvien sadot ovat ennätyksellisen korkeita viileän ja sateisen kevään ansiosta. Kevään sääolot loivat suotuisat satonäkymät myös keväällä kylvetyille kasvustoille.
Huolestuttavat alueet
Lämpöstressi vaikutti haitallisesti sekä syys- että kevätkylvöisiin peltokasveihin Länsi-Euroopassa. Osissa Länsi- ja Keski-Eurooppaa jatkuva vesivaje pahensi lämpöstressiä ja aiheutti laajoja vahinkoja viljelykasveille.
Kesäkuun viimeisen kymmenen päivän aikana sekä jälleen heinäkuun puolivälissä toistuneet helleaallot nostivat lämpötilat ennätyskorkeiksi suuressa osassa Länsi- ja Etelä-Eurooppaa. Vaikka syksyllä kylvetyt kasvustot olivat jo pitkällä kehitysvaiheessa tai lähes korjuukypsiä, pitkittynyt kuumuus vaikutti yhä enemmän kevätkylvöisiin kasvustoihin, erityisesti alueilla, joilla kastelu oli vähäistä tai maaperän kosteus oli jo ehtynyt.
Espanjassa Castilla y Leónissa syysviljat olivat kärsineet jo aiemmin kasvukauden aikana epäsuotuisista olosuhteista. Korkeat lämpötilat lyhensivät jyvien täyttymisvaihetta. Muualla Espanjassa erittäin korkeat lämpötilat ovat vaikuttaneet vain rajallisesti vielä pelloilla oleviin kasveihin.
Pohjois- ja Keski-Italiassa maissin kasvu on ollut lämpöstressin vuoksi tavanomaista heikompaa kukinnan aikana. Aikaisin kukkineiden maissilajikkeiden pölytys ja jyvien muodostuminen ovat voineet häiriintyä kuumuuden vuoksi. Suurimmat vaikutukset kohdistuvat kastelemattomiin peltoihin.
Irlannissa korkeat lämpötilat ovat nopeuttaneet syyskylvöisten kasvustojen tuleentumista, mutta merkittäviä huolenaiheita ei ole havaittu.
Lämpöstressi ja vesivaje
Toistuvien helleaaltojen ja vähäisten sateiden yhdistelmä vähensi maaperän kosteutta laajoilla alueilla Länsi- ja Keski-Euroopassa. Tämä lisäsi sekä lämpö- että vesistressiä erityisesti kesällä perustetuissa kasvustoissa.
Ranskassa peräkkäiset ennätyslämpöiset helleaallot yhdistettynä vähäiseen maaperän kosteuteen heikensivät syyskylvöisten peltokasvien viimeisiä kehitysvaiheita sekä kevät- ja kesäkylvöisten peltokasvien kasvua. Vaikutukset olivat voimakkaimpia länsiosissa, missä kuumuus ja vedenpuute esiintyivät samanaikaisesti. Monilla alueilla riittävät kosteusvarannot ja kastelumahdollisuudet tarjoavat kuitenkin vielä mahdollisuuksia kasvien toipumiseen. Kaakkois-Ranska kärsi vähemmän.
Itäisessä Belgiassa, Luxemburgissa, Lounais-Saksassa, Itävallassa, Slovakiassa ja Tšekissä maaperän kosteus heikkeni edelleen poikkeuksellisen korkeiden lämpötilojen vuoksi. Tämä lisäsi kevät- ja kesäkylvöisten peltokasvien vesistressiä ja herätti suurta huolta niiden satopotentiaalista. Syys- ja kevätkylvöiset peltokasvit tuleentuivat ennenaikaisesti aikaistaen sadonkorjuuta ja pienentäen jyvien kokoa ja sadon laatua.
Unkarissa ja Länsi-Romaniassa voimakas kuumuus pahensi jo ennestään vakavaa kuivuustilannetta kuluttamalla vähäisetkin maaperän kosteusvarat. Vaikutukset ovat suurimmat Unkarissa, jossa sekä syys- että kevätkylvöiset kasvustot ovat kärsineet. Länsi-Romaniassa vaikutukset ovat hieman lievempiä.
Kaakkois-Puolassa ja Länsi-Ukrainassa maaperän kosteuden väheneminen on jatkunut, mutta tällä hetkellä ei odoteta merkittäviä lisävaikutuksia viljelykasveihin.
Pohjois-Turkissa kesäkuun puolivälin jälkeen jatkunut sateiden puute on saattanut paikallisesti vaikuttaa kastelemattomiin peltoihin, mutta kokonaisuudessaan maaperän kosteusolosuhteet ovat edelleen riittävät.
Liiallinen kosteus ja viileät lämpötilat
Koillis-Puolassa, Länsi-Latviassa ja Länsi-Liettuassa keskimääräistä runsaammat sateet voivat viivästyttää sadonkorjuuta, heikentää viljan laatua sekä edistää kasvitautien kehittymistä ja leviämistä.
Keski-Turkissa viileät olosuhteet ovat viivästyttäneet syyskylvöisissä kasvustoissa kehitystä entisestään, ja sadonkorjuu voi siirtyä 20–30 päivällä myöhemmäksi.
Myrskyjä raportoitiin Pohjois-Italiassa, Sloveniassa, Kroatiassa ja Saksassa. Voimakkaat tuulenpuuskat, syöksyvirtaukset ja rakeet aiheuttivat lakoontumista ja muuta fyysistä vahinkoa kevät- ja kesäkylvöisiin kasvustoihin. Tapahtumien epätasaisen alueellisen jakautumisen ja vaihtelevan voimakkuuden vuoksi vaikutusalueita ei ole esitetty kartoissa.
Lähde: JRC MARS Bulletin Vol. 34 No 6, Crop monitoring in Europe, July 2026.