Punahomeen tartunnalle otollisin aika alkaa olla käsillä, kun kevätviljat ovat tulossa tähkälle tai röyhylle. Tartunnan riski on suurin viljan kukintavaiheessa, joka tulee pian viljan tähkälle tulon jälkeen. Punahomeen riski on iso varsinkin, jos kukinta-aikaan on kosteaa, kylvösiemen on peittaamatonta ja viljaa viljellään samoilla lohkoilla kuin viime vuonna. Riski on suurin kauralla ja niillä peltolohkoilla ja tiloilla, joilla on viime vuonna tai aiempina vuosina ollut ongelmia kohonneista DON-toksiinipitoisuuksista. Punahometta voidaan torjua kemiallisesti viljan kukintavaiheessa, ja se voi parhaimmillaan alentaa sadon DON-toksiinipitoisuuksia selvästi alle raja-arvojen.
Punahomeen tartunta tapahtuu viljan kukintavaiheessa, joka ajoittuu ohralla heti tähkän tullessa ulos tupesta, vehnällä ja kauralla hieman tähkän tai röyhyn esilletulon jälkeen. Tartuntariski kasvaa merkittävästi, jos kasvustot ovat reheviä ja kukinnan aikaan on kosteaa ja sateista, ja tällainen säätyyppi jatkuu pari viikkoa kukinnan alun jälkeen. Riskiä punahomeen tartunnalle lisää myös se, jos lohkolla on viljelty samaa viljaa useina peräkkäisinä vuosina, kylvösiemen on ollut peittaamatonta ja kunnostamatonta, tai edellisvuoden kasvintähteitä on pellon pinnalla runsaasti.
Tämän kesän sääolosuhteet suosivat nyt punahomeen leviämistä. Kesäkuun aikana saadut sateet ovat rehevöittäneet kasvustoja, ja tiheät kasvustot ylläpitävät punahomeen tartunnalle tärkeää kosteutta.
Sadon laadun varmistaminen
Punahomeen torjunta varmistaa sadon laatua etenkin elintarvikeviljalla. Torjunta ei anna täyttä suojaa tartunnalta, mutta voi parhaimmillaan alentaa toksiinipitoisuuksia selvästi alle raja-arvojen. Torjunta vaikuttaa vain DON-toksiiniin, mutta ehkäisee samalla myös muiden tautien etenemistä kasvustoissa, mikä voi näkyä merkittävinä sadonlisinä. Torjunta antaa suojaa samalla lehtilaikkutaudeille sekä erityisesti ruosteille, jotka ilmaantuvat kasvustoihin yleensä myöhemmin kasvukaudella.
Tähkävaiheessa on hyvä arvioida myös lisätypen tarve erityisesti rehevissä, elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa kevätvehnäkasvustoissa. Riittävä lisätyppi oikein ajoitettuna varmistaa tavoitellun valkuaispitoisuuden korkean satopotentiaalin kasvustoissa. Lisätyppilannoitus valkuaisen nostoon tulee tehdä kukinnan jälkeen tai viimeistään maitotuleentumisvaiheessa, ja typpimäärän tulee olla vähintään 20 kg/ha, rehevissä kasvustoissa tarve voi olla jopa 40–50 kg/ha.
Kukintavaiheen käsittely punahomeen varalta
Punahomeen torjunta tehdään normaalia lehtilaikkutautien torjunta-ajankohtaa myöhemmin eli kukintavaiheessa. Torjunta tulee tehdä pian sen jälkeen, kun ensimmäiset merkit kukinnasta eli kellertävät heteet näkyvät. Oikean torjunta-ajankohdan havaitseminen kauralla on muita viljoja haasteellisempi, koska kauran kukinta ei juuri näy ulospäin. Kauran kukinnan voi todeta muutama päivä röyhylle tulon jälkeen, röyhyn ollessa täydessä koossaan. Kukinta alkaa röyhyn yläosista ja etenee röyhyn alaosaan. Kukinta kestää kauralla jopa 10–15 vrk, mutta torjunta tulee ajoittaa kukinnan alkuvaiheeseen.
Torjuntaan käytettävissä olevat valmisteet ja niiden hyväksytyt viimeiset käyttöajankohdat kannattaa tarkistaa Tukesin kasvinsuojeluainerekisteristä www.kemidigi.fi. On hyvä muistaa, että strobiluriinit eivät tehoa punahomeeseen, ja voivat muutenkin myöhään käytettyinä turhaan viivästyttää kasvustojen valmistumista viherryttämisvaikutuksensa takia.
Punahomeen riski ei aina välttämättä toteudu, vaikka olosuhteet ovat suosiolliset. Tänä kasvukautena olosuhteet ovat suosineet myös monia lehtilaikkutautien aiheuttajia, jolloin punahome saattaa jäädä niiden jalkoihin heikon kilpailukykynsä vuoksi.
VYR seuraa edellisvuosien tapaan viljojen punahometilannetta kasvukauden edetessä ja sadonkorjuun aikana, ja tiedottaa mahdollisista ilmaantuvista toksiiniriskeistä.
Punahomeen aiheuttaman hometoksiiniriskin hallintakeinot on koottu VYR:n sivuilla olevaan esitteeseen: Viljelytekniset toimenpiteet hometoksiiniriskin pienentämiseksi. Viljelytekniset toimenpiteet hometoksiiniriskin pienentämiseksi. Esitteen riskitaulukosta voi tarkistaa, mitkä tekijät lisäävät hometoksiiniriskiä viljan viljelyssä.
Viljan vastaanoton näytteenotto ja laadunmääritys Viljan vastaanoton näytteenotto ja laadunmääritys videossa, esitellään viljan vastaanoton ja vastaanoton viljalaboratorion toimintaa.
Lisätietoja: Sari Peltonen, VYR laatutyöryhmän puheenjohtaja, ProAgria Keskusten Liitto, p. 0503414406, sari.peltonen@proagria.fi.
