AMIS Market Monitorin toukokuun raportin mukaan lannoitteiden hinnat vahvistuivat alkuvuonna 2026 pohjoisen pallonpuoliskon kausiluonteisen kysynnän vuoksi. Helmikuun 2026 lopussa tapahtunut Hormuzinsalmen sulkeutuminen merkitsi käännekohtaa: urean hinnat ovat suunnilleen kaksinkertaistuneet häiriön alkamisen jälkeen. Myös fosfaatin jo ennestään korkeat hinnat nousivat, mutta maltillisemmin.
Lähi-itä toimittaa tavallisesti noin kolmanneksen maailman urean viennistä, ja arviolta 2,6 miljoonaa tonnia viennistä jäi kahden kuukauden aikana toteutumatta. Suurin osa alueen tuotantolaitoksista toimii edelleen, mutta alennetulla kapasiteetilla varastojen kasvun rajoittamiseksi vientireittien puuttuessa. Valmistajat hyödyntävät laajaa varastoinfrastruktuuria sekä aluksia väliaikaisina kelluvina varastoina. Urea voidaan periaatteessa varastoida kuukausia optimaalisissa olosuhteissa, mutta korkea lämpötila ja kosteus heikentävät sen laatua.
Raportit sotilaallisista iskuista ja tilapäisistä tuotantokatkoksista Bahrainissa, Iranissa ja Qatarissa tuovat korostetusti esille arvoketjun haavoittuvuuden. Lannoitetehtaan käynnistäminen uudelleen keskeytyksen jälkeen kestää yleensä 5–8 viikkoa, mutta rakenteellisten vaurioiden korjaus voi viedä vuosia. Lyhyellä aikavälillä muut alueet ovat korvanneet osan Persianlahden toimituksista, mutta korkeammilla hinnoilla. Fosfaattimarkkinat ovat vieläkin kireämmät: noin viidesosa maailman tuotannosta tulee Saudi-Arabiasta, ja vaihtoehtoisia toimittajia on rajallisesti. Saudi-Arabia on ohjannut fosfaattivientiä Punaisenmeren satamiin, mutta ei saavuta tavallista 400 000 tonnin kuukausivolyymia, ja reititysmuutokset lisäävät kustannuksia.
Myös lannoitteiden tuotantokustannukset ovat nousseet. Maakaasun ja ammoniakin hinnat ovat nousseet, vaikka ei yhtä jyrkästi kuin Ukrainan sodan alussa vuonna 2022. Alueelliset erot ovat kasvaneet. Fosfaatin tuottajille rikki on muodostunut kriittiseksi pullonkaulaksi, ja sen hinta on selvästi historiallista tasoa korkeampi, koska 40–45 % maailman viennistä tulee normaalisti tältä alueelta. Muualta asetetut vientirajoitukset ovat lisänneet hintapaineita.
Kriisin vaikutukset vaihtelevat
Kriisin vaikutukset vaihtelevat merkittävästi maiden lannoiteriippuvuuden, tuontikausien ja politiikkapäätösten mukaan. Vaikka hinnat ovat nousseet globaalisti, fyysiset puutteet ovat epätasaisesti jakautuneita. Australia toi vuonna 2025 yli puolet ureastaan Lähi-idästä, ja kaksi kolmasosaa tuonnista ajoittuu huhti–heinäkuulle, minkä vuoksi maa etsii aktiivisesti vaihtoehtoisia toimittajia. Muut alueet seuraavat tilannetta. Tämä viittaa siihen, että suurimmat vaikutukset näkyvät myöhemmillä lannoituskausilla.
Yhdysvalloilla oli häiriön alkaessa varastot kunnossa kevätkautta varten, mutta riski koskee edelleen maissin lisälannoitusta ja syyskäyttöä. Sisämaan logistiikka voi kestää jopa 45 päivää New Orleansin satamasta viljelyalueille, joten toimitusketju on herkkä virtojen palautumiselle.
Brasilia on lähes täysin riippuvainen urean tuonnista, josta jopa 40 % kulkee Hormuzinsalmen kautta. Hormuzinsalmen liikenteen häiriön alettua maaliskuun alussa urean hinnat nousivat yli 35 % kahdessa viikossa. Vain noin 30 % syyskuussa alkavan kauden tarpeista on katettu, joten pitkään jatkuva kriisi osuu suoraan ostokauteen.
Intiassa varastot näyttävät riittäviltä tulevalle monsuunisateiden kaudelle valtion tukien ansiosta, mutta epävarmuus koskee syksyllä kylvettävien kasvien satoa. Maa on vahvasti riippuvainen Lähi-idästä sekä valmiiden lannoitteiden että raaka-aineiden osalta.
Saharan eteläpuolisessa Afrikassa noin 30 % lannoitteista tulee Lähi-idästä. Tähän mennessä selkeimmät vaikutukset ovat olleet hintojen nousu ja kuljetuskustannusten kasvu. Itä-Afrikka on erityisen altis, koska istutuskausi on aivan alkamaisillaan.
Lähde: AMIS Market Monitor no.138 May 2026
Mikä AMIS on?
Maataloustuotteiden markkinatietojärjestelmä (AMIS) on vuonna 2011 G20-maiden maatalousministerien toimesta perustama virastojen välinen yhteistyöfoorumi, jonka tarkoituksena on parantaa elintarvikemarkkinoiden läpinäkyvyyttä ja tukea politiikkatoimia ruokaturvan varmistamiseksi.
AMIS kokoaa yhteen keskeiset maataloustuotteiden kauppaa käyvät maat ja arvioi maailmanlaajuisia elintarvikevarantoja (keskittyen vehnään, maissiin, riisiin ja soijapapuihin). Lisäksi se tarjoaa alustan politiikkatoimien koordinointiin markkinaepävarmuuden aikana.