Strategic Grainsin tuoreimman raportin mukaan suurimmassa osassa Eurooppaa viljojen kasvutilanne on hyvä. Tuotantoennusteita onkin siksi korjattu hieman ylöspäin.
Saksassa sääolosuhteet talven lopussa ovat olleet täydelliset. Talven ensimmäinen puolisko oli tavanomaista kylmempi ja sademäärät jäivät keskimääräistä pienemmiksi. Helmikuu oli kuitenkin leudompi ja sateisempi, ja maaliskuun alussa oli aurinkoista. Vaihtelut olivat kuitenkin maltillisia, eikä niiden arvioida heikentävän syysviljakasvustojen kuntoa. Maaliskuun puoliväliin asti jatkuvien aurinkoisten päivien ennustetaan tarjoavan hyvät olosuhteet maataloustöille ja kevätohran kylvöille.
Ranskassa syysviljojen kasvu on edellä normaalista, mutta kevätohran kylvöt myöhässä. Helmikuu oli Ranskassa kaikkien aikojen sateisin ja erittäin leuto. Poutaiset säät helmikuun lopulta maaliskuun puoliväliin nopeuttavat maaperän kuivumista. Syysviljat ovat 10–15 päivää tavanomaista edellä lukuun ottamatta veden kyllästämiä peltoja. Liialliset sateet viivästyttivät kevätohran kylvöjä, mutta maaliskuun alusta lähtien tilanne alkoi normalisoitua. Pohjoisessa viiveet pystyttäneen kuromaan kiinni, mutta etelässä osa aloista siirtynee muille kasveille myöhästymisen ja satotappioriskien vuoksi. Kevätviljojen ja maissin alat arvioidaan jäävän 5–3 % alle viisivuotiskeskiarvon.
Myös Puolassa syysviljakasvustot ovat hyvässä kunnossa. Maaliskuun alussa lämpötilat palautuivat talvisen kylmäjakson jälkeen normaalille tasolle. Syysviljat kestivät pakkaset hyvin, eikä talvituhoja juuri ole. Pelloilla oli paikoin vesilammikoita lumen sulamisen jälkeen, mutta poutasää parantaa tilannetta. Sää on ollut suotuisa lannoitukselle ja kevätohran kylvövalmistelulle.
Pohjois-Euroopassa huolena syysviljojen kasvukunto
Baltian maissa ja Suomessa talvi oli hyvin kylmä. Tammikuun ja helmikuun alin keskilämpötila oli matalin sitten vuosien 2010 ja 2012. Paksu lumipeite suojasi jonkin verran, mutta pitkän pakkasjakson takia syysviljojen kasvukunnosta ollaan huolissaan.
Tanskassa ja Ruotsissa talvi oli myös keskimääräistä kylmempi ja sateiltaan vähäinen. Skånessa ja Kaakkois-Ruotsissa tarvitaan keväällä runsaasti sateita, sillä syksyn jälkeinen sademäärä on vain 50–60 % normaalista.
Irlannissa taas jatkuvat sateet ovat veden kyllästäneet pellot ja hidastavat kevätkylvöjä. Jos sää ei nopeasti parane, osa kevätaloista jää kylvämättä. Syysviljojen kunto on kohtalainen, mutta rikkakasvien torjunta ei ole onnistunut.
Keski-Euroopassa keväiset olosuhteet
Keski-Euroopassa alkuvuoden lämpötila- ja sadesummat ovat olleet lähellä normaalia. Maaliskuun ensimmäinen kolmannes oli hyvin aurinkoinen. Olosuhteet ovat olleet hyvät vehnän ja rehuohran kasvulle sekä kevätkylvöille. Alueella kevätohra-ala on hienoisessa laskussa vähäisen mallas- ja panimokysynnän takia.
Romaniassa ja Bulgariassa talvi ei aiheuttanut riskejä viljoille. Maaliskuun alussa lämpötilat olivat kauden mukaisia ja sateet vähäisiä. Helmikuun sateet varastoivat vettä hyvin, joten kasvu käynnistyy paremmissa oloissa kuin aiempina vuosina.
Etelä-Euroopassa satonäkymät vaihtelevia
Andalusiassa Leonardo-myrskyn aiheuttamien rankkasateiden jälkeinen pouta helmikuun puolivälissä paransi kasvuolosuhteita, mutta maaliskuun alussa satoi jälleen. Liiallinen maankosteus haittaa töitä ja lisää tautipainetta. Espanjan päävilja-alueilla (Castilla-La Mancha, Kastilia ja León, Aragón) tammikuun jälkeisen sademäärän ansiosta vesivarannot ovat erinomaiset, mikä parantaa kasvunäkymiä.
Kroatiassa sateiden puute ei ole vielä kriittistä, mutta tilannetta seurataan. Italiassa ja Kreikassa kasvuolot ovat hyvät.
Lannoitemarkkinoilla voimakasta turbulenssia
Typpilannoitteiden hinnat ovat nousseet jo vuoden ajan venäläisten ja valkovenäläisten lannoitteiden tullien vuoksi. EU ilmoittamien verohelpotuksien vaikutus ei näy lannoitemarkkinoilla, sillä hinnat olivat jo valmiiksi korkeita.
Hormuzinsalmen sulkeutuminen maaliskuun alussa häiritsi merkittävästi öljy-, LNG- ja lannoiteliikennettä, ja nosti urea- ja typpilannoitteiden globaaleja hintoja. Mikäli sota Irania vastaan jatkuu, hinnat pysyvät korkeina ja viljelykustannukset nousevat kestämättömälle tasolle. Vaikka vuoden 2026 lannoitetarve on pääosin jo hankittu, hinnannousu voi pienentää tulevia ostoja ja siten tuotantomääriä. Tilanne herättää huolta sekä saatavuudesta että hintojen noususta – etenkin, kun viljan hinnat ovat heikkoja.
Lähde: Strategie Grains, EU Grain report, March 2026.