Kylvösiemenen lajittelu ja peittaus ovat perustoimenpiteitä laadukkaan viljasadon tuottamiseksi, mutta ne ovat myös tärkeitä toimia viljan hometoksiinien riskin pienentämiseksi. Vaikka viime kasvukausi oli rauhallinen hometoksiinien suhteen, on silti hyvä ottaa käyttöön kaikki ne viljelytekniset toimenpiteet, joilla vähennetään hometoksiinien riskiä uusissa kylvöksissä.

Punahomeen aiheuttajat talvehtivat maassa kasvintähteissä ja kylvösiemenen pinnalla, kuten kaikki yleiset lehtilaikkutautien aiheuttajatkin. Siksi siemenen kunnostus ja peittaus ovat tärkeitä varotoimenpiteitä suojaamaan kehittyvää orasta maasta ja siemenestä peräisin tulevilta tartunnoilta. Punahomeen ennaltaehkäiseviin torjuntakeinoihin on kiinnitettävä huomiota erityisesti kauran, mutta myös kevätvehnän ja ohran viljelyssä.

Myös viljelykierrosta on tärkeä huolehtia. Mikäli viljasadossa oli korkeita toksiinipitoisuksia viime vuonna, ei samoille lohkoille kannata kylvää tänä keväänä samaa viljalajia tai ollenkaan viljaa, vaan mieluummin jotain muuta kasvia. Korkeita toksiinipitoisuuksia sisältävää viljaerää ei tule myöskään käyttää kylvösiemeneksi, edes kunnostettuna, koska toksiini kylvösiemenessä on osoitus, että kylvösiemenessä on punahomesientä, jolloin on riski tartunnan leviämisestä uudelle sadolle. Lisäksi punahome ja korkeat toksiinipitoisuudet voivat heikentää merkittävästi kylvösiemenen itävyyttä.

Terve kylvösiemen ja viljelykierto

Punahomeen tärkeimmät leviämisreitit ovat kylvösiemen ja edellisen vuoden kasvintähteet. Näin ollen oman siemenen kunnostus, lajittelu ja peittaus, tai tarkastetun ja peitatun ostosiemenen käyttö vähentävät punahomeen leviämisen riskiä. Kevyet ja pienet jyvät ovat usein pahiten taudinaiheuttajien ja homeiden tartuttamia, joten ainakin ne on syytä lajitella pois. Peittaus varmistaa siemenen terveyden ja turvaa oraiden kasvuun lähdön.

Viljelykierto, jossa viljaa tai erityisesti samaa viljalajia ei viljellä peräkkäisinä vuosina samalla lohkolla, katkaisee punahomeen leviämisen tehokkaasti. Samalla myös muiden kasvintähteissä säilyvien taudinaiheuttajien, kuten lehtilaikkutautien, riski pienenee. Jos viljaa kylvetään viljan perään samalle lohkolle, pääsee olki- ja juuritähteissä säilyvä punahomesieni leviämään kasvaviin oraisiin jo varhain kasvukauden alussa sääolosuhteiden ollessa suotuisia. Kuiva alkukasvukausi edistää punahomeen tartuntaa maasta oraisiin. Jos viljelykiertoa ei pystytä noudattamaan, olkimassan muokkaus maahan tai kyntö vähentävät punahomeen tartuntariskiä.

Valitsemalla eri kasvuajan lajikkeita voidaan hajauttaa punahomeen tartunnan riskiä. Aikaiset lajikkeet ja aikaiset kylvöt päästään yleensä korjaamaan hyvissä olosuhteissa, jolloin varmistetaan sadon hyvä laatu ja pienennetään poikkeuksellisista sääolosuhteista johtuvaa toksiiniriskiä. Toisaalta ottamalla viljelyyn sekä aikaisia että myöhäisempiä lajikkeita, joiden kehitys rytmittyy eri aikaan kasvukaudesta, voidaan hajauttaa riskiä sille, että tartunnalle otolliset sääolosuhteet osuvat samaan kriittiseen hetkeen koko viljelyalalle.

Punahome on hankala torjuttava

Hyvät viljelymenetelmät, joihin kuuluvat lajiteltu ja peitattu siemen sekä viljelykierto pienentävät hometoksiinien riskiä uudessa sadossa. Punahome on kuitenkin haasteellinen torjuttava. Kasvukauden sää pyyhkii usein hyvien viljelykäytäntöjen yli, ja kohonneita toksiinipitoisuuksia saattaa esiintyä sadossa, vaikka viljelyssä olisi noudatettu kaikkia hometoksiinien hallintakeinoja parhaalla mahdollisella tavalla.

Mikäli riskitekijät kasvukaudella kasvavat suuriksi, ovat toksiinien hallintakeinoina vielä viljan kukintavaiheessa tehtävä torjuntaruiskutus ja sadonkorjuuvaiheessa sadon huolellinen kuivaus ja lajittelu.

VYR toteuttaa myös ensi kesänä viljan hometoksiiniseurantaa ja tiedottaa tilanteesta kasvukauden edetessä sekä korjuukauden lähestyessä.

Punahomeen aiheuttaman hometoksiiniriskin hallintakeinot on koottu VYR:n sivuilla olevaan esitteeseen: Viljelytekniset toimenpiteet hometoksiiniriskin pienentämiseksi. Esitteen riskitaulukosta voi tarkistaa, mitkä tekijät lisäävät hometoksiiniriskiä viljan viljelyssä.

Viljan vastaanoton näytteenotto ja laadunmääritys videossa, esitellään viljan vastaanoton ja vastaanoton viljalaboratorion toimintaa.

Lisätietoja: Sari Peltonen, VYR laatutyöryhmän puheenjohtaja, ProAgria Keskusten Liitto, p. 0503414406, sari.peltonen@proagria.fi; Elina Sieviläinen, Ruokavirasto, p. 0295326126, elina.sievilainen@ruokavirasto.fi.